Ero sivun ”VL Tuisku” versioiden välillä

112 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
nbsp using AWB
p (kh, w)
p (nbsp using AWB)
{{Lupaava}}
{{Lentokone
| nimi = VL Tuisku
| kuva = VL Tuisku (SA-kuva 132309) Cropped.jpg
| kuvateksti = TU-167 lennolla heinäkuussa 1943.
| tyyppi = [[koulutuslentokone|koulukone]] (myös muita rooleja)
| alkuperämaa = {{Suomi}}
| valmistaja = [[Valtion lentokonetehdas]]
| suunnittelija =
| ensilento = 10. tammikuuta 1934
| esitelty = 1935
| lakkautettu = 1950
| status =
| pääkäyttäjät = [[Suomen ilmavoimat]]
| valmistusvuodet = 1933–1937
| lukumäärä = 31
| kehityskustannukset =
| yksikköhinta =
| kehitetty mallista =
| muunnelmat =
}}
 
== Käyttö ==
=== Koelento-ohjelma ===
[[FileTiedosto:VL Tuisku (SA-kuva 132315).jpg|thumbpienoiskuva|[[Lentosotakoulu|LeSK:n]] Tuiskuja [[Kauhavan lentokenttä|Kauhavalla]] heinäkuussa 1943.]]
Prototyyppi valmistui marraskuussa 1933, ja Uuno E. Mäkelä lähti sen ensilennolle 10. tammikuuta 1934. Yleisesti ottaen kone koettiin tyydyttäväksi, vaikka parannettavaakin löytyi. Tuiskun prototyyppi, tunnukseltaan TU-149, oli 91 kilogrammaa painavampi kuin oli suunniteltu, osittain raskaamman moottorin takia. Koneen suurimmaksi vaakalentonopeudeksi mitattiin 209 kilometriä tunnissa, ja nousukyky oli tilauksessa määriteltyjen vaatimusten mukainen. Prototyyppi nousi kilometrin korkeuteen neljässä minuutissa ja 46 sekunnissa.<ref name="Raunio184-187"/>
 
 
=== Aktiivikäyttö ===
[[Tiedosto:VL Tuisku (SA-kuva 132312).jpg|thumbpienoiskuva|Tuiskuja Laajalahden tähystäjäkurssilla heinäkuussa 1943.]]
Ensimmäinen 13 koneen sarja valmistui syyskuuhun 1936 mennessä ja toinen 16 konetta käsittänyt heinäkuussa 1937.<ref name="Raunio184-187"/> Tuiskuista puolet sijoitettiin [[Ilmasotakoulu]]lle [[Kauhavan lentokenttä|Kauhavalle]] ja loput maa- ja vesilentoasemille. Rykmenttien muodostuksen yhteydessä Ilmasotakoulu säilyi koneiden pääkäyttäjänä, ja yksittäiset koneet olivat lentorykmenttien 1, 2 ja 4 sekä erillisen lentolaivueen käytössä. [[Talvisota]]an mennessä koneista kolme oli tuhoutunut ja loput keskitettiin Ilmasotakouluun ja täydennyslentolaivueisiin. [[Välirauha]]n aikana tuhoutui kuusi konetta. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Tuiskut oli sijoitettu talvisodan tapaan Lentosotakoululle ja täydennyslentolaivueisiin. Sotien jälkeen viisi konetta siirrettiin varastoon loppuun käytettyinä ja 16 Tuiskua jatkoi yhteyskonekäytössä. Vuonna 1948 ilmavoimilla oli vain kaksi lentokelpoista konetta, joista toinen lensi konetyypin viimeisen lennon tammikuun lopulla 1950,<ref name="Keskinen&Stenman70-75"/> jolloin koneilla oli lennetty kokonaisuudessaan 52&nbsp;000 tuntia. Konetyypillä sattuneissa lento-onnettomuuksissa tuhoutui 11 konetta ja kuoli kahdeksan henkilöä.<ref name="Raunio184-187"/> Koneilla lennettiin lentovarikolla vielä viimeisen virallisen lennon jälkeen ”pimeästi”.<ref name="albatros94-96"/> Viimeiset Tuiskut poistuivat kirjanpidosta joulukuussa 1952.<ref name="Keskinen&Stenman70-75"/>
 
==Museokoneet==
[[KuvaTiedosto:VL Tuisku.JPG|thumbpienoiskuva|VL Tuisku Suomen ilmailumuseossa.]]
Koneyksilö TU-178 ”Sokeri-Sirkku” on entisöitynä näytteillä [[Suomen ilmailumuseo]]lla Vantaalla.<ref name="albatros94-96"/>
 
-->
|miehistö=2
| pituus =9.35
| kv =12.10
| korkeus =3.26
| pa =33.65
|pa huom=
|tyhjäpaino=1015
Suorituskyky
-->
| maxnopeus =210
|maxnopeus huom=(185&nbsp;km/h)
| lentonopeus =170
|lentomatka=955
|lentomatka huom=(930&nbsp;km)
|nousuaika=19&nbsp;min 3&nbsp;000&nbsp;metriin
|siipikuorma=
| aseistus =* 1 &nbsp;× 7,7 &nbsp;mm Vickers-konekivääri ohjaajalla
* 1 &nbsp;× 7,62 &nbsp;mm L-33/36 -konekivääri tähystäjällä
* 4 &nbsp;× 12,5–25 &nbsp;kg pommia
}}
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite| Tekijä = Heinonen, Timo & Valtonen, Hannu | Nimeke = Albatrossista Pilatukseen | Julkaisija = Keski-Suomen Ilmailumuseo | Julkaisupaikka = Saarijärvi |Vuosi = 2010 | TunnisteIsbn = ISBN 9789529998920}}
*{{Kirjaviite| Tekijä= Keskinen, Kalevi & Stenman, Kari| Nimike=Koulukoneet – Suomen ilmavoimien historia 22| Julkaisija=Kustannusliike Kari Stenman| Julkaisupaikka=Espoo| Vuosi= 2003| TunnisteIsbn = ISBN 951-98751-5-8 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Raunio, Jukka | Nimeke =Lentäjän näkökulma | Vuosi =1991 | Julkaisupaikka = Kuorevesi | Julkaisija =Omakustanne}}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Raunio, Jukka| Nimeke=Valtion Lentokonetehtaan historia, osa 2: Tampereella ja sodissa 1933–1944 | Julkaisija=Jukka Raunio | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBNIsbn =978-951-96866-7-7}} Ilmailu-lehti 12-85
 
=== Viitteet ===