Ero sivun ”Valmet Tuuli” versioiden välillä

{{Lentokone

| kehityskustannukset =

}}

 

Tuuli I:n prototyyppi tilattiin elokuussa 1942. Konetyypin suunnittelu oli edelleen kesken vuoden 1942 lopulla, mutta siipikaarista ja siiven keskiosasta oli valmiina kuormituskokeissa käytetyt mallit, minkä lisäksi rungon keskiosasta oli saatu valmiiksi luonnollisen kokoinen malli. Kokonainen siipi kuormitettiin onnistuneesti huhtikuussa 1943, minkä jälkeen konetyypin kehitystyö keskeytyi lähes kokonaan. Ilmavoimien esikunta oli saanut saksalaisen [[Bücker Bü 181 Bestmann]] -koulukoneen esitteen, ja oli lähettänyt sen heinäkuussa 1943 VL:lle kehottaen kirjeen saatteessa tehdasta ottamaan vaikutteita Bestmannista kehitteillä olleeseen Tuuli-koulukoneeseen, mutta pidättäytymään peräkkäinistuttavassa ohjaamosijoittelussa. VL:n koelentäjän käskettiin lisäksi samassa saatekirjeessä liittyä johonkin Saksaan lentokoneita toimittavaan komennuskuntaan ja tutustumaan Bestmanniin.<ref name="Raunio235-236"/>

 

 

Bestmannin edut ja niiden pohjalta tulleet muutostarpeet tiedostettiin, mutta niitä ei voitu alkaa tehdä Tuuleen VL:n kärsiessä sodanaikaisen hajasijoituksen tuomista hankaluuksista. Konetyyppi määrättiin myös maaliskuussa alempaan kiireellisyysluokkaan, jolloin työt sen parissa keskeytyivät lähes kokonaan. Rauhan tultua ilmavoimien komentaja antoi käskyn Tuulen suunnittelun ja prototyypin valmistamisen jatkamisesta täytetyönä, jotta tehtaan suunnitteluosastolle saatiin työkuormitusta. Konetyyppiä lähdettiin VL:n esityksestä muokkaamaan rinnakkainistuttavaksi lokakuussa 1944, ja erilaisilla siivillä varustetusta jatkokoulutusversiosta luovuttiin. Koneen rakenteisiin päätettiin käyttää mahdollisimman paljon [[muotoviilupuu]]-työmenetelmää ({{k-en|Plastic Wood}}), ja muutosten pohjalta kehittyi uusi Tuuli-konesarjan toinen tyyppi, [[Valmet Tuuli II|Tuuli II]].<ref name="Raunio235-236"/>

=== Tuuli II ===

{{Pääartikkeli|[[Valmet Tuuli II]]}}

Tuuli II:ta lähdettiin kehittelemään Tuuli I -suunnitelman pohjalta, joka oli tullut merkittävien muutostarpeiden alaiseksi ilmavoimien ja lentokonetehtaan tutustuttua saksalaiseen Bücker Bü 181 Bestmann -koulukoneeseen. Bestmannin rinnakkainistuttava ohjaamo havaittiin paremmaksi etenkin kuomukoneiden kohdalla. Suunnitelmaa oli sodan aikana työstetty [[välirauha]]sta lähtien. Töitä konetyypin parissa jatkettiin jälleen jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944.<ref name="albatros224-226">Heinonen & Valtonen 2010, s. 224–226</ref> Lentokonetehdas yhdistyi valtion eri asetehtaista muodostettuihin [[Valmet|Valtion metallitehtaisiin]] (VMT) lokakuussa 1945. Suuryrityksen nimeksi tuli myöhemmin Valmet.<ref>Raunio 2011, s. 18–19</ref>

 

=== Tuuli III ja peruuntunut Tuuli IV ===

{{Pääartikkeli|[[Valmet Tuuli III]]}}

Valmet jatkoi uuden koulukoneen hankinnan ajamista Tuuli II:lle lokakuussa 1951 sattuneen onnettomuuden jälkeen. Yhtiö tarjosi ensimmäisen prototyypin pohjalta paranneltua toista prototyyppiä 7,8 miljoonan [[Suomen markka|markan]] hintaan. Valmet lähestyi ilmavoimien esikuntaa uudelleen tammikuussa 1952 pyytäen alkeiskoulukoneasian eteenpäin viemistä.<ref name="raunio2011s134-139">Raunio 2011, s. 134–139</ref> Esikunta ilmoitti vastauksessaan tehtaalle, että koulukoneen vaatimukset olivat muuttuneet, eikä vanha [[Siemens-Halske Sh 14|Sh 14]] -[[tähtimoottori]] tullut enää kyseeseen, minkä lisäksi koneesta haluttiin kolmipaikkainen kaksipaikkaisen sijasta. Moottoriksi haluttiin tehokkaampi [[rivimoottori]] ja laskutelineen tuli olla sisäänvedettävä. Vaatimuksiin oli saatu vaikutteita ilmeisesti Saab 91B Safirista.<ref name="raunio2011s134-139"/> Koulukoneen hankinta juuttui jälleen vuoden 1952 jälkeen, ja Valmet uhkasi lopulta lopettaa lentokonetoimintonsa maaliskuussa 1954, jollei valtio tilaisi siltä alan töitä. Ilmavoimien esikunta julkaisi kesäkuussa 1954 kuukautta aiemmin [[ilmasotakoulu]]n edustajien kanssa järjestetyssä tilaisuudessa määritetyt koulukoneen vaatimukset.<ref name="raunio2011s134-139"/>

 

Tuuli III:n moottori vaihdettiin koelento-ohjelman kesken, mikä oli melko harvinainen menettely. Tuuli IV -työnimellä tunnettuun kevyempään sarjavalmistusmalliin oli tarkoitus hankkia tehokkaampi 260 hevosvoiman Lycoming-moottori.<ref name="raunio2011s134-139"/>

 

 

 

== Lähteet ==

 

=== Viitteet ===