Ero sivun ”Höyrylaiva” versioiden välillä

'''Höyrylaiva''' on [[höyrykone]]en voimalla liikkuva [[laiva]]. Höyrylaivan nimeä edeltävät usein kirjaimet S/S, steamship (suom. höyrylaiva). Höyrylaivoiksi nimitettiin yleisesti myös [[höyryturbiini]]a käyttäviä laivoja. Kuuluisia höyrylaivoja ovat mm. [[RMS Titanic]],[[RMS Olympic]] ja [[HMHS Britannic]]

 

Höyrylaivojen aikakausi alkoi [[1800-luku|1800-luvun]] alussa, kun tekninen kehitys saavutti höyrykoneissa tason, jossa niiden soveltaminen laivan voimanlähteenä tuli mielekkääksi. Aluksi höyrykonetta hyödynnettiin joissa, kanavissa ja vastaavilla suojaisilla vesillä kulkevissa aluksissa, joissa tuulet olivat heikkoja. Valtamerilaivoissa höyrykone oli [[purje]]iden apuna, antamassa lisävauhtia tai takaamassa liikkumiskyvyn tyynellä säällä ja vastatuuleen. Yksinään höyrykone ei ollut usein riittävän luotettava teknisesti tai sen mahdollistama toimintasäde oli liian pieni.

 

 

 

Nykyään lähes kaikki höyrylaivat ovat turbiinikäyttöisiä lukuun ottamatta perinnealuksia. Höyryturbiinia käytetään myös ydinvoimalla kulkevissa laivoissa sekä joissakin kaasutankkereissa. Höyryturbiini on erityisen suosittu aluksissa, joissa nopeus on tärkeällä sijalla, kuten sota-aluksissa.

 

==Historia==

Ongelmina alkuaikojen höyryaluksissa olivat [[siipiratasalus|siipirattaan]] huono kesto merenkäynnissä ja hiilen runsas kulutus. Ensimmäinen parannus höyrykoneissa oli korkeapainekattiloiden käyttö, mikä pudotti hiilen kulutuksen kolmasosaan. Toinen parannus oli kaksivaiheinen paisunta, jolla kulutus laski vielä lähes puoleen. Ruuvimainen [[potkuri]] on ideana vanha. Amerikkalainen keksijä [[David Bushnell]] suunnitteli 1775 puisen [[sukellusvene]]en ''[[Turtle (sukellusvene)|Turtle]]'', jossa oli käsikäyttöiset ruuvimaiset potkurit.<ref>Landström, s. 266</ref> Vanhimpia patentteja on [[Joseph Bramah]]in vuodelta 1785.<ref>Landström, s. 228</ref> Potkurin käyttöön höyrykoneiden teho ei vielä ollut riittävä. Ensimmäisen toimivan potkurin rakensi [[Josef Ressel]] [[Trieste]]ssä, [[Itävalta-Unkari]]issa ja sai sille patentin 1827 Itävalta-Unkarissa. 1836 sai kaksikin potkuria patentin: ruotsalaisen [[John Ericsson]]in (1803–1889) rataspotkuri ja englantilaisen [[Francis Pettit Smith]]in ruuvipotkuri. [[Isambard Kingdom Brunel]] rakensi 1843 ensimmäisen potkurikäyttöisen aluksen, [[SS Great Britain]]in, joka ylitti Atlantin. Alus oli 98,2 metriä pitkä. Laivasto oli kuitenkin yhä epäileväinen potkurien suhteen. Vuonna 1845 [[Britannian amiraliteetti|Britannian amiraliteetin]] järjestämässä kilpailussa samantehoiset sluupit, potkurilla varustettu HMS ''Rattler'' ja siipirattailla varustettu HMS ''Alecto'', vetivät toisiaan. ''Rattler'' pystyi vetämään ''Alectoa'' 2,5 solmun nopeudella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.memorialsinportsmouth.co.uk/dockyard/rattler.htm | Nimeke = HMS Rattler | Julkaisu = Memorials and Monuments in Portsmouth | Viitattu = 10.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tämän jälkeen epäluulo potkureita kohtaan poistui. Potkurit ja höyrykoneet olivat nyt niin voimakkaita, että alusten puurunko ei enää kestänyt. Tähän lujuusongelmaan otettiin avuksi rauta. Rautalevyjä oli alettu [[valssaus|valssata]] 1780-luvulla ja ensimmäinen rautainen alus rakennettiinkin jo 1787. Rauta oli kuitenkin haurasta, ja 1870-luvulle saakka laivat tehtiin puusta rautavahvisteisina. Esimerkiksi klipperit tehtiin rautakaarilla, mutta puulaudoituksella. Laudoitus voitiin myös peittää rautalevyillä kuten Nansenin ''[[Fram (laiva)|Fram]]''.<ref>Konttinen, s. 32–33</ref> 1800-luvun puolenvälin jälkeen höyrylaivoista tuli kilpailukykyisiä purjelaivoihin nähden. [[Yhdistyneen kuningaskunnan kauppalaivasto]]sta vuonna 1885 yli puolet kulki höyryllä.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Hannu Kujanen: Liikenteen kehitys purjelaivojen kaudella, s. 166.</ref> Purjelaivatkin vielä kehittyivät ja kokivat pienen nousukauden 1850-luvulla, kun amerikkalaiset kehittivät kapearunkoisen ja nopean laivatyypin, [[klipperi]]n. [[Suezin kanava]]n avaaminen 1869 antoi höyrylaivoille niin suuren edun klippereihin nähden, jotka joutuivat kiertämään Afrikan, että purjelaivoille jäivät enää pisimmät Australian ja Etelä-Amerikan reitit. Viimeinen purjelaivojen kehitysaskel oli teräsrunkoinen rakenne ja vahvistetut mastot, mikä piti purjelaivoja vielä jonkin aikaa kilpailukykyisenä höyryaluksiin nähden.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Hannu Kujanen: Liikenteen kehitys purjelaivojen kaudella, s. 166–169.</ref>

 

Toisen maailmansodan aikana Saksan sukellusveneet pystyivät tuhoamaan liittoutuneiden kauppalaivoja suuressa määrin. Vastauksena tähän hävikkiin Yhdysvalloissa [[Henry J. Kaiser]] ehdotti standardilaivoja, minkä johti [[liberty-alus|liberty-aluksien]] rakentamiseen. Nämä olivat rakenteiltaan yksinkertaistettuja höyrylaivoja, joiden runko tehtiin lohkoista ja laivat koottiin hitsaamalla. Tämä tehosti rakennusta suuresti ja nopeimmillaan laiva koottiin kymmenessä päivässä. Näitä kantavuudeltaan 14000 tonnin aluksia rakensi vuosina 1941–45 18 telakkaa kaikkiaan 2&nbsp;710 kappaletta. Sodan lopulla alettiin valmistaa [[Victory-alus|Victory-aluksia]], jotka olivat hieman suurempia, tukevampia ja osassa oli myös dieselmoottori. Näitä rakennettiin 531 kpl. Sodan jälkeen hitsaus vakiintui laivarunkojen kokoonpanomenetelmäksi.<ref>Landström, s. 306</ref>

 

[[Charles Algernon Parsons|Charles A. Parsons]] oli irlantilainen insinööri, joka kehitti laivakäyttöön sopivan [[höyryturbiini]]n. Ensimmäinen turbiinikäyttöinen jahti [[Turbinia]] oli koekäytössä 1893, mutta ongelmaksi osoittautui potkurien [[kavitaatio|kavitointi]] hieman ennen täyttä nopeutta 19,5 solmua. Amiraliteetti ei kiinnostunut uudesta koneesta, minkä vuoksi Parsons järjesti mielenosoituksen vuoden 1897 laivastoparaatissa. Turbinia-aluksen potkurijärjestelyä oli parannettu ja nyt se kulki 34 solmua, mikä oli ennennäkemätön nopeus. Parson ajoi aluksellaan ankkurissa olleiden sotalaivojen välistä, jolloin yksi alus lähti seuraamaan, mutta joutui naurunalaiseksi jäätyään huomattavasti jälkeen. Tämän seurauksena rakennettiin ensimmäinen turbiinikäyttöinen hävittäjä [[HMS Viper (1899)|HMS Viper]]. Höyrykonetta värinättömämpi höyryturbiini tuli käyttöön sota- ja matkustajalaivoissa. [[HMS Dreadnought (1906)|Dreadnought]]-alus vuodelta 1906 oli ensimmäinen höyryturbiinilla varustettu taistelulaiva ja se kulki 23&nbsp;000 hevosvoimalla 21 solmua. Aseistus oli pääasiassa raskasta tykistöä. Torpedovaara teki pitkän matkan tykistötaisteluista välttämättömyyden. Esimerkiksi Tsushiman meritaistelussa venäläiset olivat avanneet torpedovaaran vuoksi tulen 16 km:n päässä kohteesta. 1908 englantilaiset loivat vielä suuremman aluksen, jota sanottiin [[taisteluristeilijä]]ksi. Näillä sitten käytiin niin [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäinen]] kuin [[toinen maailmansota]]kin.<ref>Landström, s. 244–247</ref>

 

==Höyrylaivoja==

=== Nykyisiä suomalaisia höyrylaivoja ===

{|

|-----

 

===Kuuluisia suomalaisia höyrylaivoja===

{|

|-----

 

===Maailmalla tunnettuja höyrylaivoja===

{|

|-----

 

==Lähteet==

 

===Viitteet===