Ero sivun ”Gabriel Ahlman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
p Kaksi pilkkukorjausta ja yksi Wiki-linkitys |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Gabriel Ahlmannin hautamuistomerkki kirkkoa kohtiosoitava puoli.jpg|pienoiskuva|Gabriel Ahlmannin hautamuistomerkki kirkkoa kohti osoitava puoli.]]
'''Gabriel Ahlman''' ([[8. syyskuuta]] [[1737]] [[Perniö]] - [[5. lokakuuta]] [[1799]] [[Messukylä]]) oli suomalainen [[kruununvouti]], [[asessori]] ja kartanonomistaja, jonka testamenttilahjoituksen turvin perustettiin alkeisopetusta antaneita niin sanottuja [[Ahlmanin koulut|Ahlmanin kouluja]] Tampereelle ja sen lähiympäristöön.
Gabriel Ahlmanin isä oli köyhä apupappi ja Gabriel oli perheen neljästä lapsesta toiseksi vanhin. Isä kuoli pojan ollessa vain seitsemänvuotias. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Gabriel Ahlman pääsi ylioppilaaksi [[Turun katedraalikoulu]]sta vuonna [[1754]]. Tämän jälkeen hän jatkoi opintoja yliopistossa, pätevöityi virkamieheksi ja tuli aluksi nimismieheksi Kangasalle. Nimismiehen toimensa ohella hän viljeli vuokraajana [[Liuksialan kartano]]a Kangasalla, [[Nokian kartano]]a Pirkkalassa ja Otavalan kartanoa Messukylässä.
Rivi 8:
Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 [[riksi]]n arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin laadintaan osallistui Ahlmanin hyvä ystävä, professori [[Henrik Gabriel Porthan]] ja sen toimeenpanosta huolehti Ahlmanin määräyksen mukaisesti [[Suomen Talousseura]]. Testamentin toimeenpano kuitenkin viivästyi seuran ja Ahlmanin perillisten välille syntyneiden riitojen vuoksi yli kymmeneksi vuodeksi.
[[Tiedosto:Muistoraha; Gabriel Ahlman.jpg|pienoiskuva|Gabriel Ahlmanin muistoraha]]
Ensimmäiset Ahlmanin pitäjänkoulut aloittivat toimintansa [[Pirkkala]]ssa ja [[Messukylä]]ssä vuonna 1811. Kouluja perustettiin myös [[Lempäälä]]än, [[Vesilahti|Vesilahdelle]], [[Kangasala|Kangasalle]] sekä [[Pälkäne]]elle. Koulujen ulkolukuun perustunut opetus ei lopulta vastannut sille asetettuja odotuksia ja ne uudistettiin perusteellisesti 1840-luvulla. Koulut muuttuivat [[kansakoulu]]iksi vuoteen [[1873]] mennessä, mutta vielä tämän jälkeen Ahlmanin testamenttivaroista jaettiin niille avustuksia kunnes 1904 varojen avulla perustettiin Messukylään ''[[Ahlmanin koulut|Ahlmanin Maamies- ja emäntäkoulu]]'', joka toimii nykyisin [[Ahlmanin ammattiopisto]]n nimellä.
== Lähteet ==
| |||