Ero sivun ”Taivas (uskonto)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 36:
{{Pääartikkeli|[[Janna]]}}
 
Usko tuomiopäivään on islamissa opinkappale, jonka kieltäminen tarkoittaa luopumista islamista ja rangaistaan kuolemantuomiolla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=596-597|Julkaisija=amana publications}}</ref> Islam on ortopraktinen uskonto, jossa ihmisen teot määräävät sen, joutuuko hän kuoltuaan Paratiisiin vai Helvettiin. ViimeiselläHeti tuomiollakuoleman hyvät ja pahat teot punnitaan, ja jos hyvät ovat painavampia,jälkeen ihminen voijoutuu päästäkahden Paratiisiin.enkelin Mikäänkuulustelemaksi eija kuitenkaanmyös ole varmaakidutetuksi, silläjos Jumalavastaukset ei ole luvannut mitäänovat ehdotontavääriä. AinoaVarsinainen varmaviimeinen tapatuomio päästä Paratiisiin on marttyyrikuolema. Hyviin tekoihin kuuluu islamilainen hurskaustapahtuu, jokakun liittyy erityisesti niiden uskonnollisten rituaalien seuraamiseen, jotka luetellaan islamin viidessä pilarissa. Pahat teot liittyvät erityisesti seksuaaliseen käyttäytymiseen, jokamaailmanhistoria on islamissalakannut tarkkaanja säädeltyäkuolleet maannousevat päällähaudoistaan. SäännötYlösnousemus muuttuvatkoskee Paratiisissa, missä oman seksuaalisuuden toteuttaminen on tärkeäsekä osasielua taivaanettä ilojaruumista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patrick Sookhdeo|Nimekename=Understanding"islaminkasikirja20" Islamic Theology|Vuosi=2013|Sivu=370|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref>
 
Viimeisellä tuomiolla hyvät ja pahat teot punnitaan, ja jos hyvät ovat painavampia, ihminen voi päästä Paratiisiin. Mikään ei kuitenkaan ole varmaa, sillä Jumala ei ole luvannut mitään ehdotonta. Ainoa varma tapa päästä Paratiisiin on marttyyrikuolema. Hyviin tekoihin kuuluu islamilainen hurskaus, joka liittyy erityisesti niiden uskonnollisten rituaalien seuraamiseen, jotka luetellaan islamin viidessä pilarissa. Pahat teot liittyvät erityisesti seksuaaliseen käyttäytymiseen, joka on islamissa tarkkaan säädeltyä maan päällä. Säännöt muuttuvat Paratiisissa, missä oman seksuaalisuuden toteuttaminen on tärkeä osa taivaan iloja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Patrick Sookhdeo|Nimeke=Understanding Islamic Theology|Vuosi=2013|Sivu=370|Julkaisija=Isaac Publishing}}</ref>
Paratiisi ja Helvetti ovat paikannimiä, joten ne kirjoitetaan isolla. Helvetin tuskat ja Paratiisin nautinnot kuvataan ruumiillisina. Islamilaisista teologeista useimmat kuitenkin tulkitsevat tämän kuvaannollisesti – ylin Paratiisin nautinto on [[Jumala (islam)|Jumalan]] näkeminen ja pahin Helvetin tuska on jääminen ikuisesti paitsi Jumalan läheisyydestä.<ref name="islaminkasikirja20" />
 
Paratiisi ja Helvetti ovat paikannimiä, joten ne kirjoitetaan isolla. Helvetin tuskat ja Paratiisin nautinnot kuvataan ruumiillisina. Islamilaisista teologeista useimmat kuitenkinmuutamat tulkitsevat tämän kuvaannollisesti – ylin Paratiisin nautinto on [[Jumala (islam)|Jumalan]] näkeminen ja pahin Helvetin tuska on jääminen ikuisesti paitsi Jumalan läheisyydestä.<ref name="islaminkasikirja20" />
=== Tuomiopäivä ja ylösnousemus ===
 
=== Erot kristinuskoon ===
Islaminuskossa Paratiisi ja Helvetti liittyvät tuomiopäivän jälkeisiin aikoihin. Kuoleman jälkeen ihminen joutuu kahden enkelin kuulustelemaksi. Syntinen joutuu ahdistumaan haudassa, kun taas vastaavasti hurskasta odottaa Paratiisiin pääsy. Varsinainen viimeinen tuomio tapahtuu, kun maailmanhistoria on lakannut ja kuolleet nousevat haudoistaan. Ylösnousemus koskee sekä sielua että ruumista.<ref name="islaminkasikirja20"/>
 
Kristillisessä maailmassa käsitteet ovat herättäneet kritiikkiä. Jo keskiajalta lähtien islamia on syytetty lihalliseksi uskonnoksi. Tämä näkyy myös puhuttaessa Paratiisin neidoista. Kristinuskon käsite ruumiillisuudesta pohjautuu pitkälti [[gnostilaisuus|gnostilaiseen]], dualistiseen käsitteeseen, jossa liha kuvataan synnillisenä ja sielu vastaavasti puhtaana. Muslimit puolestaan paheksuvat kristillistä, kansanomaista käsitettä Jumalasta valkopartaisena vanhana miehenä.<ref name="islaminkasikirja20"/>
=== Erot kristinuskon käsitteeseen ===
 
Kristillisessä maailmassa käsitteet ovat herättäneet kritiikkiä. Jo keskiajalta lähtien islamia on syytetty lihalliseksi uskonnoksi. Tämä näkyy myös puhuttaessa Paratiisin neidoista. Kristinuskon käsite ruumiillisuudesta pohjautuu pitkälti [[gnostilaisuus|gnostilaiseen]], dualistiseen käsitteeseen, jossa liha kuvataan synnillisenä ja sielu vastaavasti puhtaana. Muslimit puolestaan paheksuvat kristillistä, kansanomaista käsitettä Jumalasta valkopartaisena vanhana miehenä.<ref name="islaminkasikirja20"/>
 
== Taivaan jumalia ==