'''Ravintoaineita''' ovat ravinnon sisältämät elimistölle tarpeelliset orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet. Ravintoaineita ovat [[hiilihydraatit]], [[rasvat]], [[valkuaisaineet]], [[kivennäisaineet]], [[vitamiinit]] ja [[vesi]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=|nimeke=|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02875|Nimeke=Ravintoaine|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=Duodecim Terveyskirjasto|Viitattu=22.11.2012}}</ref> Niiden lisäksi elimistö voi käyttää ''energiaravintoaineina'' [[ravinto|ravinnosta]] saatavia [[Alkoholit|alkoholeja]] ([[etanoli]]a ja erilaisia [[polyoli|polyoleja]] kuten [[sorbitoli]]a ja [[ksylitoli]]a) ja orgaanisia happoja (kuten [[etikkahappo|etikka-]], [[sitruunahappo|sitruuna-]] tai [[maitohappo]]ja).
==Hiilihydraatit==
Hiilihydraatteja ovat [[sokeri]] ja [[tärkkelys]]. Ne jaetaan niiden [[glykeeminen indeksi|imeytymisnopeuden]] mukaan pitkä- ja lyhytkestoisiin. Lyhytkestoisia ovat muun muassa [[ruokosokeri]], [[peruna]], [[murot]] ja vaalea [[leipä]]. Pitkäkestoisia hiilihydraatteja saa esimerkiksi pastasta, marjoista, hedelmistä ja kasviksista. Hiilihydraattien imeytymisnopeuteen vaikuttaa ravinnon koostumuksen ja kuitupitoisuuden lisäksi kypsennys: pehmeäksi keitetty pasta imeytyy nopeammin kuin sopivan kovaksi jätetty. Lisäksi ravinnossa on imeytymättömiä hiilihydraatteja eli [[ravintokuitu]]ja.
==Valkuaisaineet==
Proteiineja eli valkuaisaineita saa erityisesti lihasta, kalasta, maidosta, kananmunista ja palkokasveista. Proteiinien [[aminohappo]]koostumus vaihtelee, elimistön tarpeita tarkimmin vastaavia proteiineja saa [[kananmuna|kananmunista]], mutta elimistö pystyy hyödyntämään hyvin myös kalasta, lihasta ja maidosta saatavia valkuaisaineita.
==Rasvat==
Rasvat ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea ja koostuvat erilaisista [[rasvahappo|rasvahapoista]], jotka jaetaan monityydyttämättömiin, monotyydyttämättömiin ja tyydytettyihin. Erilaisten tyydyttämättömien rasvahappojen riitävä saanti on terveydelle edullista; kasviöljyjen, kuten [[oliiviöljy|oliivi-]] ja [[rypsiöljy|rypsiöljyjen]], lisäksi niitä saa rasvaisista kaloista. Tyydyttämättömien rasvojen kovettamisessa hydrolyysimenetelmällä syntyviä [[transrasvat|transrasvoja]] pidetään erityisen vaarallisina. Niitä saadaan muun muassa ranskanperunoista ja leivontamargariineista. {{Lähde|teksti=Maitorasvassa olevia rasvoja pidetään nykyisin terveydelle edullisina.}} Jos yli puolet päivittäisestä kokonaisenergiatarpeesta saadaan rasvasta ja hiilihydraateista, puhutaan ravinnon raffinoitumisesta eli ravintosisällön köyhtymisestä energiasisältöön verrattuna. Rasva sisältää energiaa yli puolet enemmän kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Elimistö muodostaa rasvoja myös varastoituvista hiilihydraateista, alkoholista ja proteiinista. Tämä ylijäämä kertyy helposti liikakiloiksi. Vähintään 20–25 prosenttia energiasta tulee saada rasvasta, koska silloin varmistetaan välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saanti.
