Ero sivun ”Suomen rataverkon historia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Korjataan lähteet selkeämmiksi |
||
Rivi 27:
6. K54-kisko (myöhemmin tunnuksina UIC 54 ja 54E1) vuodelta 1959 – 54 kg/m,<br>
7. UIC 60 -kisko (merkintä myöhemmin 60E1) vuodelta 1988 – 60 kg/m.]]
Helsingin-Hämeenlinnan rataosan jatke [[Toijala]]n kautta [[Tampere]]elle sekä haararata Toijalasta [[Turku]]un avattiin liikenteelle [[22. kesäkuuta]] [[1876]].<ref name=statistics /><ref name="Suomen kulttuurihistoria 4, s. 173">Suolahti,Voionmaa,Suomen kulttuurihistoria 4, s. 173</ref> Näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty. Vuonna [[1883]] seurasi yhteys [[Tampere]]elta [[Haapamäki|Haapamäen]] kautta [[Seinäjoki|Seinäjoelle]] ja [[Vaasa]]an<ref name=ensyklopedia /><ref name=rataosat /> ja [[1886]] myös [[Oulu]] oli liitetty Seinäjoelle.<ref name=ensyklopedia /><ref name=rataosat />. Vuonna [[1909]] rautatiet veivät vihdoin myös [[Lappi|Lapin]] pääkaupunkiin [[Rovaniemi|Rovaniemelle]].<ref name=rataosat /><ref>Toimituskunta: Suolahti, Gunnar ym.,Suomen kulttuurihistoria 4, s. 174</ref> Sen jälkeen uusien ratojen rakentaminen väheni pitkäksi aikaa, eivätkä sodat parantaneet tilannetta. Koska tärkein [[Joensuu]]hun kulkenut, [[Viipuri]]sta alkanut rata joutui rauhansopimuksessa 1944 suurimmalta osaltaan Neuvostoliitolle, rakennettiin sitä korvaamaan vuonna 1966 yhteys [[Parikkala]]sta [[Onkamon seisake|Onkamo]]lle.<ref name=ensyklopedia /><ref name=rataosat /> Seuraavalla vuosikymmenellä saatiin vihdoin rakennettua lisää rataa, esimerkiksi oikorata [[Tampere|Tampere–]]Lielahti–[[Parkano|Parkano–]][[Seinäjoki]], joka lyhensi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välistä matka-aikaa selvästi.
[[1965]] alkoi laaja [[rautateiden sähköistys|sähköistysprojekti]]. Myöhäisen aloituksen etuna oli, että [[Suomen rautateiden sähköistysjärjestelmä|voitiin käyttää uusinta tekniikkaa]] eli 25 kV ja 50 Hz, joka on vielä nykyäänkin paras tekniikka. Sähköistämisen etuna on pienempi energiankulutus ja saasteettomuus. Sähköistys aloitettiin [[Helsinki|Helsingistä]] [[Kirkkonummi|Kirkkonummelle]] vievällä rataosuudella. Aikataulumukainen sähköjunaliikenne Kirkkonummelle alkoi [[26. tammikuuta]] [[1969]].<ref>{{Verkkoviite |Nimeke=Sähköjuna tulee Suomeen |Julkaisija=YLE uutiset / [[Elävä arkisto]] |Tekijä=Paavo Rytsä |Ajankohta=lähetetty 26.1.1969 |Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sahkojuna_tulee_suomeen_20744.html }}</ref> Monet reitit saatiin sähköistettyä vasta [[1990-luku|1990-luvulla]], kuten [[Tampere|Tampere–]][[Jyväskylä]]{{lähde}} vuonna 1994{{lähde}} ja [[Helsinki|Helsinki–]][[Turku]] vuonna 1995.{{lähde}} Sähköistys rataosalle Oulu–[[Rovaniemi]] valmistui muutaman vuoden rakentamisen jälkeen joulukuussa [[2004]]<ref>{{Verkkoviite |Nimeke=Rautateiden sähköistys valmistumassa Oulun ja Rovaniemen välillä – Jännite kytketään ratajohtoon torstaina 30.9 |Osoite=http://www.rhk.fi/?x31161=42513 |Julkaisija=Ratahallintokeskus }}</ref> ja rataosuuksille Oulu–[[Iisalmi]]/[[Vartius]] vuonna [[2006]].{{lähde}}
=== Etelä-Suomi ===
[[Suomi|Suomen]] ensimmäinen yleiselle liikenteelle tarkoitettu rautatie, nykyinen [[päärata]], [[Helsinki|Helsingistä]] [[Hämeenlinna]]an valmistui vuonna [[1862]].<ref name=ensyklopedia /> Rautatieyhteys Helsingistä [[Riihimäki|Riihimäen]] ja [[Viipuri]]n kautta [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in avattiin vuonna [[1870]].<ref name=ensyklopedia /><ref>Toimituskunta: Suolahti, Gunnar ym.,Suomen kulttuurihistoria 4, s. 172</ref> Suomi oli tällöin autonomisena suuriruhtinaskuntana [[Venäjä]]n vallan alla. Rata Riihimäeltä Pietariin rakennettiin sotilaallisista syistä syvälle sisämaahan, etteivät viholliset voisi käyttää sitä helposti omiin tarpeisiinsa.
=== Pääkaupunkiseutu ===
Rivi 38:
Rautatie on ollut merkittävä tekijä [[Vantaa]]n kehityksessä. Rautatiellä on se etu, että se on kuljetuskyvyltään maanteitä huomattavasti tehokkaampi väylä sekä matkustajien että tavaroiden siirtoon. Rautatie on vaikuttanut hyvin merkittävästi Vantaan väestö- ja elinkeinorakenteeseen. Sen myötä väkeä muutti uusille alueille, kun rata mahdollisti töissä käymisen Helsingissä.
Ensimmäinen rataosuus avattiin Helsingistä Hämeenlinnaan [[17. maaliskuuta]] [[1862]], rakennustyöt alkoivat vuonna 1857.<ref>Toimituskunta: Suolahti, Gunnar ym.,Suomen kulttuurihistoria 4, s. 171</ref> Toinen raide rakennettiin Pasilan ja Tikkurilan välille vuonna 1899, seuraavana vuonna sitä jatkettiin Keravalle saakka. Kolmas raide tehtiin Helsingistä Tikkurilaan vuonna 1972 ja Tikkurilasta pohjoiseen vuonna 1981.
[[Vantaankosken rata]], joka erkanee Huopalahdessa [[rantarata|rantaradasta]], valmistui vuonna [[1975]].<ref name=rataosat />
Rivi 62:
=== Lounais-Suomi ===
[[Hämeenlinna]]sta [[Turku]]un ja [[Tampere]]elle johtavien ratojen suunnittelu alkoi jo ennen kuin [[Helsinki]]–[[Hämeenlinna]]-rata saatiin valmiiksi. Ensimmäiset suunnitelmat insinöörikunta teki eversti Knut Stjernvallin johdolla jo vuonna [[1860]]. Kenraalikuvernööri Berg esitti suunnitelmat senaatille, joka asetti vuonna 1861 komitean tutkimaan rautatien jatkamista Hämeenlinnasta Tampereelle.<ref>Tampereen historia III,Väinö Voionmaa, s. 137</ref>
Keväällä 1861 joukko tamperelaisia Pellavatehtaan isäntä Adolf Törngrenin johdolla jätti hallitukselle laskelmia Hämeenlinna-Tampere-rautatien tuomista eduista, ja senaatti esitti keisarille, että Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuttua ruvettaisiin rakentamaan rataa Hämeenlinnasta Tampereelle, mutta Venäjän keisari siirsi hankkeen myöhempään ajankohtaan tärkeimpien itään päin kulkevien ratojen rakentamisten vuoksi.<ref>Toimituskunta: Suolahti, Gunnar ym.,Suomen kulttuurihistoria 4, s. 170–171</ref><ref name="K. O. Lindeqvist, s. 421">Suomen historia, K. O. Lindeqvist, s. 421</ref><ref>Tampereen kirja,Uuno Sinisalo, s. 164</ref><ref>Tampereen historia III,Väinö Voionmaa, s. 135, 146</ref>
Koska [[Riihimäki]]–[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]-radasta tuli pula-aikana hätäaputyömaa, ja toisaalta koska Venäjän silloinen suurruhtinas halusi, siirtyi Hämeenlinnan–Tampereen radan samoin kuin siitä haarautuvan Turkuun johtaneen radan rakentaminen aina 1870-luvulle.
Rivi 75:
Venäläiset radan rakentajat jättivät joillekin paikoille myös oman kädenjälkensä, eli puustot radan varsilla. Siperian rataa rakentaessaan nämä työmiehet olivat oppineet kylvämään puita ratojen varsille; Siperiassa puut suojasivat rautatietä tuulelta.
Hämeenlinnan–Tampereen ja Toijalan–Turun radat valmistuivat [[13. tammikuuta]] [[1876]]<ref name=ensyklopedia /><ref name=rataosat /><ref name="Suomen kulttuurihistoria 4, s. 173"/><ref name="K. O. Lindeqvist, s. 421"/><ref name="Sinisalo167">Tampereen kirja,Uuno Sinisalo, s. 167</ref>, juhlajuna kulki tosin vasta 22. kesäkuuta 1876.<ref name=statistics /> Tilastojen mukaan radalla kulki aluksi satunnaisesti ihmisiä, mutta kesän lähetessä päivittäinen matkustustarve kasvoi roimasti.<ref name="Sinisalo167" />
[[Turku]]–[[Toijala]]-radalla kulki koekäytössä dieselkäyttöinen VR:n veturi säännöllisesti [[Kyrö (Pöytyä)|Kyrö]]–[[Turku]]-väliä jo 1920-luvulla.
| |||