Ero sivun ”Arraukilpikonna” versioiden välillä

Vararavinnon arraukilpikonnat käyttävät lisääntymiskauden rasituksiin, sillä ne saattavat vaeltaa jopa 150 kilometriä sopivalle lisääntymisrannalle. Se on yleensä kuivana aikana paljastunut hiekkasärkkä, jonne kilpikonnia kokoontuu joukoittain. Kilpikonnat lepäävät matkan jälkeen toipuakseen rankasta matkasta ja löhöävät hiekalla tai vedessä. Ne siirtyvät kaikki yhtä aikaakaikkiaikaa veteen tai maalle. Muninnan ajan tullessa naaras kostuttaa kaivamansa kuopan hiekkaseinämät viemärisuolensa eritteillä, jottei pesä sortuisi ja jotta munilla olisi tarpeeksi kosteutta. Pesään se munii 50–100 munaa. Muninnan jälkeen naaras peittää kuopan huolellisesti ja kaivaa valekuoppia pesärosvojen kuten [[mustakondori]]en ja [[Haikarat|haikaroiden]] harhauttamiseksi. Muninta tapahtuu Amazonin yläjuoksulla kesä-heinäkuussa, mutta alajuoksulla vasta loka-marraskuussa. Munia on yhdessä paikassa jopa miljoonia, mutta usein kaikki munat tuhoutuvat aikaisen tulvan vuoksi. Pesärosvot ovat myös uhka munille ja poikasille. Isommatkin kilpikonnat voivat jäädä [[kaimaani]]en ja [[jaguaari]]en saaliiksi.