Ero sivun ”Bolognan yliopisto” versioiden välillä

'''Bolognan yliopisto''' ({{k-it|Università di Bologna}}) on vuonnavuosina 1088-11191088–1119<ref name="Fa">{{Kirjaviite | Nimeke =CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =Artikkeli: 2. Bologna | Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-29149-8 | Viitattu =11.2.2016 }}</ref><ref name="otv">{{Kirjaviite | Nimeke =Otavan tietosanakirja | Julkaisija =Otava | Vuosi =1997 | Tekijä =Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha. | Selite =Artikkeli: Bologna, Teoksen muoto: CD-linja Ulkoasu: 1 optinen levy (CD-ROM) : vär. ; 12 cm. | Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =9511151398 | Viitattu =11.2.2016 }}</ref> perustettu yliopisto [[Italia]]n [[Bologna]]ssa. Yliopiston perustamisasiakirja laadittiin 1158.<ref name="com">{{Kirjaviite | Nimeke =Bologna, University of | Julkaisija =Compton's Interactive Encyclopedia Deluxe, The Learning Company, Inc. | Vuosi = Heinäkuu 1999 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =Versio 7.5.0DV for Windows 95/98/NT 4.0 | Tunniste =OLC: 46887893 | Isbn = | Viitattu =16.7.2016 | Kieli ={{en}} }}</ref> SeSitä onpidetään vanhinmaailman olemassavanhimpana oleva yliopisto maailmassayliopistona.<ref name="enc">{{Kirjaviite | Nimeke =University of Bologna | Julkaisija = Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD], Microsoft Corporation | Vuosi =2009 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Tunniste = | Isbn = | Viitattu =24.5.2016 | Kieli ={{en}} }}</ref> SeBolgnan yliopisto on Italian toiseksi suurin yliopisto. Yliopistoa rahoittaa suurimmaksi osaksi Italian valtio.<ref name="enc"/>

Yliopiston perustamisajankohta on epävarma<ref name="uni"/>, mutta senajankohdaksi mainitaan olevan mm. 1088<ref name="uni">{{Kirjaviite | Nimeke =A history of the university in Europe | Julkaisija =Cambridge University Press | Vuosi =1992 | Tekijä =Rüegg, Walter; Ridder-Symoens, Hilde de | Luku = | Sivu = | Sivut =4 | Selite =Kertoo yliopiston perustamisajankohdan epäselvyyksistä | Tunniste = | Isbn = 0-521-36105-2 | www =http://books.google.co.uk/books?id=5Z1VBEbF0HAC&pg=PA4 | www-teksti =Kirja | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="has">{{Kirjaviite | Nimeke =The universities of Europe in the middle ages | Julkaisija =Oxford, The Clarendon Press | Vuosi = 1895 | Tekijä = Hastings, Rashdall | Luku = | Sivu = | Sivut =118-119 | Selite =Kertoo perustamisvuodesta ja milloin sitä alettiin pitää 1088 | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = | www =https://archive.org/stream/universitieseur00unkngoog#page/n152/mode/2up | www-teksti =Kirja | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> ja 1119<ref name="Fa"/><ref name="otv"/>. Nykyistä päivämäärääperustamisajankohtaa 1088 alettiin pitämään sellaisena yliopiston juhlavuonna 1888. Yliopistosta tuli 1100- ja 1200-luvuilla kanonisen ja siviilioikeuden oppimisen keskus ja se houkutteli Bolognaan opiskelijoita ympäri Eurooppaa. Vuonna 1158 [[Fredrik I Barbarossa]] myönsi Bolognan oppineille etuoikeuksia, jotka myöhemmin laajennettiin koskemaan kaikkia Italian yliopistoja.<ref name="bri">{{Kirjaviite | Nimeke =Bologna, University of | Julkaisija =Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite | Vuosi =2015 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Tunniste = | Isbn =978-1625132963 | Viitattu =24.5.2016 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Opiskelijat Bolognassa olivat enimmäkseen vanhoja miehiä, koska siviili- ja kanoninen oikeus olivat aluksi ainoita oppimishaaroja ja ne houkuttelivat miehiä, joilla jo ennestään oli kirkon tai valtion virka, kuten esimerkiksi arkkidiakoniarkkidiakonin, koulun johtajajohtajan tai [[kaniikki|kaniikin]] virka. Noin vuonna 1200 muodostettiin tiedekunnat lääketieteelle ja filosofialle (tai taiteille). Lääketieteellinen tiedekunta tuli tunnetuksi 1200-luvulla elvyttäenelvyttäessään ihmisten ruumiinavausten tavantavalla, mitäjota ei oltuollut tehtykäytetty Euroopassa sitten Rooman aikojen. Luonnontieteellinen tiedekunta aloitti toimintansa 1600-luvulla, ja 1700-luvulla naisten sallittiin olla opiskelijoina ja opettajina.<ref name="bri"/>

Yliopistossa on opiskellut tunnettuja runoilijoita, kuten [[Dante Alighieri]], [[Francesco Petrarca|Petrarca]] ja [[Torquato Tasso]]. Anatomian opiskelua edistivät monet maineikkaat opettajat, kuten Italialainenitalialainen anatomisti Mondino de'Luzzi ja muut lääketieteeseen perehtyneet, kuten Jacobo Berengario da Carpi ja Giulio Cesare Aranzio.<ref name="enc"/>