Ero sivun ”Karl Kautsky” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 18502308, jonka teki 85.76.111.77 (keskustelu)Lähteessä ei kerrota Kautskyn lapsuudesta tai perheestä. Merkkaus: Kumoaminen |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[
'''Karl Johann Kautsky''' ([[18. lokakuuta]] [[1854]] [[Praha]], [[Itävallan keisarikunta]] – [[17. lokakuuta]] [[1938]] [[Amsterdam]], [[Alankomaat]]) oli itävaltalais-tšekkiläinen [[sosiaalidemokratia]]n ja marxismin johtava teoreetikko. [[Marxismi]]n historiassa hänellä on paikka sitä kautta, että hän toimitti [[Karl Marx]]in kriittisen kansantaloustieteellisen teoksen [[Pääoma (Marx)|Pääoman]] neljännen osan.
Kautsky oli juutalainen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/2018/03/07/arts/design/jewish-communists-vienna.html|nimeke=The Jews Who Dreamed of Utopia|tekijä=Jason Farago|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2018-03-07|viitattu=2019-10-29|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> [[Praha]]laissyntyinen Kautsky opiskeli historiaa ja filosofiaa [[Wienin yliopisto]]ssa vuodesta 1874 ja liittyi [[Itävallan sosialidemokraattinen työväenpuolue puolue|Itävallan sosialidemokraattiseen työväenpuolueeseen]] (SDAPÖ) vuonna 1875. Vuodet 1885–1890 hän asui Lontoossa, ystävystyi [[Friedrich Engels]]in kanssa ja toimi tämän yksityissihteerinä. Vuonna 1891 hän laati [[Sozialdemokratische Partei Deutschlands|Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen]] (SPD) [[Erfurtin ohjelma]]n [[August Bebel]]in ja [[Eduard Bernstein]]in kanssa.
Engelsin kuoltua 1895 Karl Kautskysta tuli sosialistisen liikkeen tärkeimpiä teoreetikkoja, hän muovasi etenkin marxilaista puolueoppia August Bebelin kanssa. Hän jäi puolueeseen, kun sen vasemmisto [[Rosa Luxemburg]] mukanaan erosi SPD:stä sen annettua tukensa ensimmäiseen maailmansotaan liittymiselle. Vuonna 1917 Kautsky kuitenkin erosi SPD:stä liittyäkseen [[Saksan itsenäinen sosiaalidemokraattinen puolue|Saksan itsenäiseen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen]] (USPD), jonka jäsenenä viipyi vuoteen 1919. SPD:hen hän palasi 1922.
| |||