Versio 27. helmikuuta 2019 kello 21.02 muokkaa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 362 muokkausta →‎Käyttäytyminen: +viestintä ← Vanhempi muutos		Versio 29. lokakuuta 2019 kello 03.39 muokkaa kumoa Linkkerpar (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 47 489 muokkausta Parin lähteen korjaus, lähteet artikkelin alaosaan ja pari AM-linkkiä. Uudempi muutos →
Rivi 17: \| heimo = ''[[Physeteridae]]'' \| suku = ''Physeter'' \| laji = ''macrocephalus''<ref name="ITIS"/> ~~\| laji = ''macrocephalus'' <ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.catalogueoflife.org/col/details/species/id/6850359 \| Julkaisija = ITIS - Catalogue of Life \| Viitattu = 1.11.2012}}</ref>~~ \| kaksiosainen = Physeter macrocephalus \| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné\|Linnaeus]], 1758 Rivi 34: [[Tiedosto:Sperm whale size.svg\|thumb\|left\|Kaskelotin koko suhteessa ihmiseen.]] [[Tiedosto:Sperm whale from above.jpg\|thumb\|left\|Kaskelotti yläpuolelta.\|220x220px]] Kaskelotti on suurin hammasvalaista, ja lisäksi lajin koiraiden ja naaraiden välinen ero on suurin valaista. Koiraat kasvavat noin 16-metrisiksi ja voivat painaa 45 tonnia. Naarat sen sijaan jäävät keskimäärin 11-metrisiksi ja painavat noin 15 tonnia.<ref name="noaa"~~>{{Verkkoviite \| Osoite = http:~~//www.nmfs.noaa.gov/pr/species/mammals/cetaceans/spermwhale.htm\| Nimeke = Sperm Whales (Physeter macrocephalus)\| Ajankohta = 29.3.2013\| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Office of Protected Resources\| Viitattu = 9.5.2013 \| Kieli = {{en}}}}</ref> Kaskelotilla on suuri neliömäinen pää, joka käsittää lähes kolmanneksen koko ruumiin pituudesta. Lajinimi ''macrocephalus'' tarkoittaakin suurta päätä. Kaskelotin tunnistaa helposti siitä, että se on ainoa valaslaji, jonka sierainaukko sijaitsee pään vasemmalla puolella.<ref name="ark"~~>{{Verkkoviite \| Osoite = http:~~//www.arkive.org/sperm-whale/physeter-macrocephalus/\| Nimeke = Sperm whale (Physeter macrocephalus)\| Ajankohta = 29.3.2013\| Julkaisu = ARKive\| Julkaisija = Wildscreen\| Viitattu = 9.5.2013\| Kieli = {{en}}}}</ref> Kaskelotin tunnusomaisen viistosti vasemmalle nousevan vesihöyrypatsaan tunnistaakin jo kaukaa. Kaskelottien suuressa päässä on myös suuret [[aivot]], jotka painavat täysikasvuisilla uroksilla keskimäärin 7,8 kiloa. Ne ovat eläinkunnan suurimmat, vaikkakaan eivät erityisen suuret lajin kokoon verrattuna.<ref name="noaa"/> Päässä on lisäksi suuri ontelo, [[Valaanpäävaha\|spermaseetti]]elin, joka on täynnä [[valaanpääöljy]]ä. Valas pystyy viilentämään ja lämmittämään öljyä ja siten auttamaan itseään sukeltamaan ja nousemaan pintaan.<ref name="ark"/> Kaskelotit ovat yleensä tummanharmaita, mutta joskus niiden suut ovat sisältä kirkkaan valkoisia ja vatsassa on valkoisia läiskiä. Niiden rintaevät ovat ruumiiseen nähden pienet ja melamaiset ja pyrstöevät kolmiomaiset. Pieni selkäevä on myös matala ja yleensä pyöreähkö.<ref name="noaa"/> Rivi 56: === Kommunikaatio === Parven kaskelotit viestivät keskenään ääntelyllä kuten muutkin valaslajit. Jokaisella kaskelottiparvella on oma murteensa naksautuksia ja laulua. Emot vastaavat poikasen ääntelyyn erityisellä, vain poikasille tarkoitetulla naksausten sarjalla. Samoin naksautusten kuvio voi muuttua vastaanottajan koon mukaan. Kaskelottien viestintää ei tunneta kovinkaan hyvin. Kaskelottien ääntely voi yltää veden alla jopa 240 [[desibeli]]n [[äänenvoimakkuus\|äänenvoimakkuuteen]], mikä tekee siitä eläinmaailman kovimman äänen.<ref name="geo">{{Lehtiviite \| Otsikko = Valaat lepertelevät poikasilleen \| Tekijä = \| Julkaisu = Geo-lehti \| Julkaisija = Sanoma Magazines Finland \| Numero = 11-12 \| Vuosikerta = 4 \| Ajankohta = marras-joulukuu 2011 \| Issn = 1797-3600 \| Sivut = 16}}</~~ref~~> == Suojelu ja uhat == Rivi 77: == Lähteet == {{Viitteet}}\|Sarakkeet\|viitteet= <ref name="ITIS">{{ITIS \| ID = 180488 \| taksoni = Physeter macrocephalus \| viitattu = 28.10.2019}}</ref> <ref name="noaa">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.nmfs.noaa.gov/pr/species/mammals/cetaceans/spermwhale.htm\| Nimeke = Sperm Whales (Physeter macrocephalus)\| Ajankohta = 29.3.2013\| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Office of Protected Resources\| Viitattu = 9.5.2013 \| Kieli = {{en}}}}</ref> <ref name="ark">{{Verkkoviite \| Osoite = http://sarkive.com/mammals/physeter-macrocephalus/ \| Nimeke = Sperm whale (Physeter macrocephalus) \| Julkaisu = ARKive \| Julkaisija = Wildscreen \| Viitattu = 29.10.2019 \| Kieli = {{en}}}}</ref> <ref name="geo">{{Lehtiviite \| Otsikko = Valaat lepertelevät poikasilleen \| Tekijä = \| Julkaisu = Geo-lehti \| Julkaisija = Sanoma Magazines Finland \| Numero = 11-12 \| Vuosikerta = 4 \| Ajankohta = marras-joulukuu 2011 \| Issn = 1797-3600 \| Sivut = 16}}</ref> }} == Aiheesta muualla == * ~~[http~~{{Verkkoviite \| Osoite = https://animaldiversity.~~ummz.umich.edu~~org/accounts/Physeter_catodon/ \| Nimeke = Animal Diversity Web] ADW – ''Physeter catodon'', sperm whale \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisu = University of Michigan, Museum of Zoology \| Viitattu = 28.10.2019 \| Kieli = {{en}}}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-sperm-whales-deadly-call-94653/ \| Nimeke = The Sperm Whale’s Deadly Call \| Tekijä = Wagner, Eric \| Ajankohta = joulukuu 2011 \| Julkaisu = Smithsonian Magazine \| Viitattu = 29.10.2019 \| Kieli = {{en}}}} * {{Verkkoviite \| Osoite = https://www.newscientist.com/article/dn15067-singing-duets-helps-sperm-whales-to-bond/ \| Nimeke = Singing duets helps sperm whales to bond \| Tekijä = Robson, David \| Ajankohta = 29.10.2008 \| Julkaisu = New Scientist \| Viitattu = 29.10.2019 \| Kieli = {{en}}}} {{Metatieto}}

Ero sivun ”Kaskelotti” versioiden välillä