Ero sivun ”Laadullinen tutkimus” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  9 kuukautta sitten
p
(→‎Laadullisen tutkimuksen kritiikkiä: Nykytilanne hieman valoisampi mitä 20 v sitten, kritiikki kuitenkin varalta jätetty.)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
 
Laadullisessa tutkimuksessa käytetään yleensä harkinnanvaraista otantaa. Tutkittavia yksiköitä ei valita kovin suurta määrää ja niitä tutkitaan perusteellisesti, jolloin tärkeää on aineiston laatu. Aineiston koolla on silti myös merkitystä, aineiston tulisi olla kattava suhteessa siihen, millaista analyysia ja tulkintaa siitä aiotaan tehdä. Aineisto pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaisesti ja teoreettisesti perustellen.<ref>Eskola & Suoranta: ''Johdatus laadulliseen tutkimukseen'', s. 18, 60-61.</ref>
 
Laadulliselle analyysille on tyypillistä [[induktiivinen päättely]], jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. [[Tilasto]]lliseen yleistämiseen ei pyritä. Laadullisen tutkimuksen analyysitapoja ovat esimerkiksi [[diskurssianalyysi]] ja [[keskusteluanalyysikeskustelunanalyysi]].<ref>Eskola & Suoranta: ''Johdatus laadulliseen tutkimukseen'', s. 65, 161.</ref> Yksi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero on se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat muotoillaan tarkasti etukäteen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkimustehtävä voi muuttua tutkimuksen aikana.<ref>Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: ''Tutki ja kirjoita'', s. 119-120, 255.</ref>{{selvennä|aika yksioikoisesti tämä on sanottu: ei määrällinenkään tutkimus ala ja lopu tuosta vaan - näkökulmat ja siksi myös tutkimustehtävät voivat sikäli muuttua, että löydetään uusia ilmiöitä, joita on tutkittava tarkemmin esim. muuttujia lisäten tai vaihtaen}}
 
==Laadullisen tutkimuksen kritiikkiä==
4 238

muokkausta