Ero sivun ”Espanjan ilmavoimat” versioiden välillä

| taistelut = [[Rifin sota]]<br>[[Espanjan sisällissota]]<br>Ifnisota<br>[[Jugoslavian hajoamissodat]]<br>[[Kosovon sota]]<br>Libya[[Libyan sota]]

| nykyinen_komentaja = [[Felipe VI]]<br>ilmavoimien kenraali [[Javier Salto]]

'''Espanjan ilmavoimat''' ({{k-es|Ejército del Aire}}) on [[Espanjan asevoimat|Espanjan asevoimien]] [[puolustushaara]], joka vastaa Espanjan[[Espanja]]n [[Ilmapuolustus|ilmapuolustuksesta]].

Vuodesta 1896 alkaen Espanjassa käytettiin sotilaallisesti kuumailmapalloja[[kuumailmapallo]]ja. Vuonna 1905 [[Leonardo Torres y Quevedo]] valmistutti [[Alfredo KindeláninKindelán]]in avulla ensimmäisen lentolaitteen maavoimien ilmailujoukoille, jotka oli perustettu 1896 ja sijoitettu Guadalajaraan[[Guadalajara]]an. Uusi lentovene valmistui ja kastettiin Españaksi. Koneella tehtiin lukuisia testejä ja esittelylentoja.

Maavoimien lentojoukot perustettiin virallisesti 1909, kun eversti [[Pedro Vives Vich]] ja kapteeni Alfredo Kindelán tekivät virkamatkan useaan Euroopan maahan tutustuen mahdollisuuksiin hankkia lentokalustoa Espanjalle. Vuotta myöhemmin kuninkaallisella käskyllä muodostettiin yleisten töiden ja kuljetusminiteriöön ({{k-es|Ministerio de Fomento}}) kansallinen lentokoulu Escuela Nacional de Aviación Getafeen lähelle Madridia. Koulusta tuli sotilasopetuslaitos nimellä Aeronáutica Española, kun eversti Pedro Vives astui maavoimien lentojoukkojen komentajaksi. Kapteeni Kindelán nimitettiin ilmailupäälliköksi.

Marokossa käydyn sodan aikana 17. joulukuuta 1913 siirtolaivueesta tuli ensimmäinen sotatoimiin osallistunut pommitusosasto, kun [[Loehner FlechastaFlecha]]sta pudotettiin pommeja Ben Karrixin tasangolle. Seuraavien vuosien aikana pääosa Espanjan ilmavoimien sotilastoimista kohdistui Marokon pohjoisosiin.

Vuonna 1915 Espanjan ensimmäinen merilentoasema avattiin Los Alcazaresissa Murcian alueella ja Alfredo Kindelán nimitettiin sotilaslentämisenministeriksi Pedro Vivesin jälkeen. Katalaanien lentokoulu perustettiin Can Tunisiin Barcelonaan seuraavana vuonna ja Getafen lentoasema kehittyi sotilaskentäksi. Vuonna 1919 kenraali [[Francisco Echagüe]] korvasi Kindelánin ilmavoimien komentajana.

Vuonna 1920 kaksi [[Nieuport 80]] ja [[Caudron G.3]] maalattiin ensimmäisinä laivuetunnusnumeroin ja ilmavoimien tunnuksin. Pian tämän jälkeen laivaston ilmavoimat, joka oli perustettu neljä vuotta aiemmin, aloitti El Pratissa eli nykyisen Barcelonan lentokentän alueella.

[[Annualin taistelussataistelu]]ssa kärsityn tappion jälkeen vuonna 1921 Riffi armeija valtasi Zeluánin lentotukikohdan sekä toisen lentotukikohdan Nadorissa. Everstiluutnantti Kindelán nimitettiin ilmavoimien ylipäälliköksi, mikä muutettiin 1926 ilmavoimien komentajaksi samanaikaisesti kuin Espanjan Marokon takaisin valtaus ja Riffisota päättyivät.

[[San Javierin lentotukikohta]] avattiin 1930 ja samana vuonna tasavaltalaismielinen kapina [[Cuatro Vientosin lentotukikohta|Cuatro Vientosin lentotukikohdassa]] lähellä Madridia murskattiin. [[Espanjan toinen tasavalta|Espanjan toisen tasavallan]] julistamisen jälkeen 1931 kenraali [[Luis Lombarte Serrano]] korvasi Kindelánin ilmavoimien komentajana, mutta hän sai väistyä komentaja [[Ramón FranconFranco]]n, myöhemmän diktaattorin [[Francisco FranconFranco]]n pikkuveljen, tieltä. Kapteeni Cipriano Rodriguez Diaz ja luutnantti Carlos de Haya González lensivät välilaskutta päiväntasaajan Guineaan, joka oli tuolloin Espanjan siirtomaa.

Francon kuoltua 1975 ja demokraattisen kehityksen edistyessä ilmavoimien organisaatio muuttui ja kalusto kehittyi. Maa liittyi Natoon[[Nato]]on 1982. Ilmavoimille hankittiin Ranskasta [[Mirage III]] ja [[Mirage F1|F1]] -koneita (C.11 ja C.14), joista tuli kaluston runko 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa. Miraget olivat käytössä kunnes [[C.15 HornetitHornet]]it saapuivat. Espanjan ilmavoimat osallistui [[Avianon lentotukikohta|Avianon tukikohdastalentotukikohdasta]] Italiasta Bosnian ja Kosovon sotiin osana Natojoukkoja.