Ero sivun ”Delphine Batho” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p pois luokasta ranskalaiset henkilöt, koska on jo alaluokissa
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
kh
Rivi 2:
[[Tiedosto: Débat sur la transition écologique - Fête de l'Humanité 2013 - 007.jpg|thumb|Delphine Batho vuonna 2013.]]
 
'''Delphine Batho''' ([[23. maaliskuuta]] [[1973]] [[Pariisi]], [[Ranska]]) on ranskalainen poliitikko. Hän on ollut myös Ranskan kansalliskokouksen jäsen, Ekologian-, kestävän kasvun- ja energian ministeri sekä toinen oikeusministeri.
 
== Elämäkerta ==
Delphine Batho on valokuvaaja ka taideteollisen korkeakoulun professorin, valokuvaaja John Bathon tytär, ja hänen äitinsä, joka oli isän lailla valokuvaaja, oli Claude Batho. DelphinenDelphine Batho menetti äitinsä jo kahdeksanvuotiaana.
 
Nuori DelphineBatho aloitti agitoiminen jo yläkouluaagitoimisen käydessään humanitäärisistä kysymyksistä jo yläkoulua<ref> Éric Fottorino, « Delphine Batho, petite-fille de 1789 et 1981 », L'Hémicycle, 28 mars 2012.</ref>. Lukiolaisena hän jatkoi aktivisina, ja vuonna 1986 hän osallistui mielenilmauksiin ministeri Devaquet’n mukaan nimettyyn lakiprojektiin, jonka oli määrä tehdä isoja muutoksia lukiolakiin<ref> Delphine Batho, déléguée à la Justice, lepoint.fr, 16. toukokuuta 2012.</ref>. Poliittiseen toimintaansa hän sai vaikutteita taitelijoitataiteilijoilta, kutenesimerkiksi [[Daniel Balavoine]]lta ja [[Coluche]]lta.
Delphine Batho on valokuvaaja ka taideteollisen korkeakoulun professorin John Bathon tytär ja hänen äitinsä, joka oli isän lailla valokuvaaja, oli Claude Batho. Delphinen menetti äitinsä jo kahdeksanvuotiaana.
 
OllessaanBathon lukiolaisenakäydessä Pariisin tunnetuimmassatunnetuinta lukiossa,lukiota Lycèe Henri-IV,:tä hänhänen luokkatoverinsa oli samalla luokalla kuin [[Mazarine Pingeot]]<ref> [https://www.grazia.fr/news-et-societe/news/10-choses-que-vous-ne-savez-peut-etre-pas-sur-delphine-batho-553818 Grazia.fr]</ref>, joka on presidentti [[François Mitterrand]]in avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär. LukiolaisenLukiolaisena hän liittyi vuonna 1988 [[SOS Racisme]] ja [[Federation indépendant et démocratique lycéenne]] (FIDL ) -järjestöihin. ViimemainitunHänet järjestönvalittiin puheenjohtajuudenjälkimmäisen hänjärjestön saipuheenjohtajaksi parin vuoden kuluttua.
Nuori Delphine aloitti agitoiminen jo yläkoulua käydessään humanitäärisistä kysymyksistä<ref> Éric Fottorino, « Delphine Batho, petite-fille de 1789 et 1981 », L'Hémicycle, 28 mars 2012.</ref>. Lukiolaisena hän jatkoi aktivisina ja vuonna 1986 hän osallistui mielenilmauksiin ministeri Devaquet’n mukaan nimettyyn lakiprojektiin, jonka oli määrä tehdä isoja muutoksia lukiolakiin<ref> Delphine Batho, déléguée à la Justice, lepoint.fr, 16. toukokuuta 2012.</ref>. Poliittiseen toimintaansa hän sai vaikutteita taitelijoita, kuten [[Daniel Balavoine]] ja [[Coluche]].
 
Suurelle yleisölle Delphine Batho tuli julkisuuteen vuonna 1990, kun lukiolaiset ja yliopisto-opiskelijat osittivatosoittivat voimakkaasti mieltään Ranskan opetusministeriopetusministeriä [[Lionel Jospin]]iain vastaan suunittelemiensuunittelemia refoprmienuudistuksia johdostavastaan. Kahden kuukauden lakkoilun jälkeen opiskelijat ja lukiolaiset onnistuivat tavoitteissaan.<ref>Constance Jamet; «, 40 ans de contestation étudiante en France », Le Figaro du 21 novembre 2007.</ref> Mielenosoitusten aikana Delphine pääsi esiintymään televisiolähetyksissä, ja siitähänet hänenalettiin tuntemisensatuntea levisilaajemmin.
Ollessaan lukiolaisena Pariisin tunnetuimmassa lukiossa, Lycèe Henri-IV, hän oli samalla luokalla kuin [[Mazarine Pingeot]]<ref> https://www.grazia.fr/news-et-societe/news/10-choses-que-vous-ne-savez-peut-etre-pas-sur-delphine-batho-553818</ref>, joka on presidentti [[François Mitterrand]]in avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär. Lukiolaisen hän liittyi vuonna 1988 SOS Racisme ja Federation indépendant et démocratique lycéenne (FIDL ) järjestöihin. Viimemainitun järjestön puheenjohtajuuden hän sai parin vuoden kuluttua.
 
Suurelle yleisölle Delphine Batho tuli vuonna 1990 kun lukiolaiset ja yliopisto-opiskelijat osittivat voimakkaasti mieltään Ranskan opetusministeri [[Lionel Jospin]]ia vastaan suunittelemien refoprmien johdosta. Kahden kuukauden lakkoilun jälkeen opiskelijat ja lukiolaiset onnistuivat tavoitteissaan.<ref>Constance Jamet; « 40 ans de contestation étudiante en France », Le Figaro du 21 novembre 2007.</ref> Mielenosoitusten aikana Delphine pääsi esiintymään televisiolähetyksissä ja siitä hänen tuntemisensa levisi.
 
== Tie sosialistiksi ja sieltä pois ==
Toiminta ja vastuulliset tehtävät SOS Racisme -järjestössä ja Lukiolaisten liitossa olivat ponnahduslautoina Delphine Bathon seuraavalle siirrolle. Hän liittyi Ranskan sosialistiseen puolueeseen. Puolueessa hän oli erikoistunut kokonaisvaltaisesti turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Vuonna 2007 hänet äänestettiin [[Ranskan kansalliskokous|Ranskan kansalliskokouksen]] jäseneksi [[Ségolène Royal]]in paikalle, tämän luovuttuluovuttua edustajan tehtävistä.
 
Delphine BathonBatho toimi presidentti [[François Hollande]]n tiedottajana tämän presidenttivaalikampanjan aikana vuonna 2012. Sittemmin hänet nimitettiin toiseksi [[oikeusministeri]]ksi [[Jean-Marc Ayrault]]in ensimmäiseen hallitukseen. Tämä postiTehtävä jäi lyhytaikaiseksi, sillä hänet nimitettiin jo samana kesänä 2012 Ekologian-ekologian, kestävän kasvun- ja energian ministeriksi Jean-Marc Ayraultin toiseen hallitukseen.
 
Delphine BathonBatho ajautui [[2. heinäkuuta]] [[2013]] syvään ristiriitaan Hallituksenhallituksen budjettipolitiikasta. ranskanRanskan presidentti vapautti hänet ministerin tehtävästä ja tämä tapahtui pääministerin aloitteesta.
 
HänetBatho valittiin uudelleen Kansalliskokoukseen vuonna 2013 kansalliskokoukseen uudelleen, ja samoin tapahtui vuoden 2017 kansalliskokouksen vaalissakansalliskokousvaalissa. valituksiValituksi tulemisen myötä hänestä tuli ''Groupe Nouvell Gauche'' -parlamenttiryhmän varapuheenjohtaja. Vuonna 2018 hän erosi sosialistien ryhmästä ja on nykyisin mihinkään ryhmään kuulumaton kansalliskokouksen jäsen.
 
== Julkaisut ==