Ero sivun ”Lappalaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistin avausvirkkeet, koska ei ole mitään todisteita siitä, että koskaan ketään olisi kutsuttu lappalaisiksi muin kuin etnisin perustein. Elinkeinonimitys-hypoteesin tueksi ei löydy mitään tukea mistään murteesta. |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Jaakko Häkkinen) ja palautettiin versio 18444591, jonka on tehnyt Matthäus Gehägeberg |
||
Rivi 2:
[[Tiedosto:Suomen asutus keskiajan alussa.png|thumb|Muun muassa [[maanviljely]]n ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan [[Suomalaiset|suomalaisiin]] samaistetun väestön asuinseuduista [[Suomen keskiaika|keskiajan]] alussa noin vuonna 1150. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua [[Pyyntikulttuuri|pyyntiväestöä]], joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.]]
'''Lappalaiset'''-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin [[Keskiaika|keskiajalta]] lähtien, sisä-Suomen ja yleisemmin [[Fennoskandia]]n maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa [[pyyntikulttuuri]]a harjoittaneesta väestöstä. Näitä lappalaisia on asunut jopa eteläisessä [[Suomi|Suomessa]] ja [[Ruotsi]]ssa [[limes norrlandicus|havumetsävyöhykkeen etelärajalla]] asti. Nimitys lappalaiset on perinteisesti yhdistetty [[saamelaiset|saamelaisiin]]. Nykyisinkin saamelaisia kutsutaan joskus lappalaisiksi. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kansanperinteen ja vanhojen kirjallisten lähteiden tuntemilla lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan saamelaisten esi-isiin. Historiantutkija [[Jukka Korpela (historioitsija)|Jukka Korpelan]] mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä ”lappalaiset” oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. Kysymys on kuitenkin mutkikas, sillä [[Saamelaiskielet|saamen kieleen]] palautuvaa paikannimistöä voidaan toisaalta osoittaa Etelä-Suomestakin. Myös saamen kielestä peräisin olevia lainasanoja on [[Ante Aikio]]n tutkimusten mukaan [[Oulujoki|Oulujoen]] eteläpuolella puhutuissa suomen murteissa suuri määrä todistamassa saamen kielen ja saamelaisten läsnäolosta Keski- ja Etelä-Suomessa. Lappi/lappalaiset on ainoa nimitys, joka on Suomessa riittävän laajalti tunnettu sopiakseen muinaisten saamelaisten nimitykseksi. Sanan merkityksen hämärtyminen liittyneekin vasta siihen aikatasoon, kun suomalaisheimot keskiajalla levisivät pohjoiseen päin assimiloiden itseensä näitä lappalaisia.
Sana [[Lappi]] saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan terän syrjää kutsuttiin ''lappeeksi''. Syrjäinen Lappi oli keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä Lapin alueita, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta. Sanat ''lappi'' ja ''lappea'' eivät kuitenkaan ole minkäänlaisessa luonnollisessa johtosuhteessa toisiinsa – suomen kielessä ei ole johdinaineksia, joiden perusteella sanat voisivat liittyä toisiinsa. Siksi onkin perusteltu lappi-sanan ja nimityksen [[Skandinaaviset kielet|skandinaavista]] laina-alkuperää (< [[muinaisruotsi]]n ''lappir'', joka olisi puolestaan käännös saamelaisten harvinaisesta omakielisestä nimityksestä).<ref>Häkkinen, Jaakko 2008: Keitä olivat lappalaiset? http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html</ref>
| |||