Ero sivun ”Madame de Pompadour” versioiden välillä

2 merkkiä poistettu ,  5 kuukautta sitten
p
(fix)
Perheen nimi vedettiin lokaan vuonna 1726 tapahtuneessa talousskandaalissa. Charles Poissonin työnantajan suojelija hallituksessa joutui epäsuosioon, sillä hänen huhuttiin kavaltaneen varoja hallitukselta. Jotta Pâris'n veljekset eivät menettäisi kaikkia liiketoimiaan, tarvittiin syyllinen. Sellaiseksi tarjottiin Jeanne-Antoinetten isää. On epäselvää, oliko Charles Poisson todella syyllinen vai käytettiinkö hänen nimeään [[bulvaani]]na. Hän joutui kuitenkin maanpakoon [[Hampuri]]in, ja hänen olisi pitänyt maksaa yli 200&nbsp;000 [[livre]]n korvaukset, mikä nykyrahassa vastaa miljoonia euroja. Koska tämä oli hänelle mahdotonta, hänen omaisuutensa takavarikoitiin ja perhe joutui muuttamaan huonompaan asuntoon.<ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 17–18</ref>
 
Nyt esiin astui Charles-François Le Normant de Tournehem, joka järjesti virallisen asumiseron, jotta edes perheen äiti saisi pitää omaisuutensa. Hän ryhtyi myös perheen suojelijaksi ja asioiden järjestelijäksi. <ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s.18</ref>
 
Pian isän maanpakoon siirtymisen jälkeen Jeannen äiti vei hänet [[Ursuliinit|ursuliiniluostariin]] saamaan opetusta. Jeanne oli oikeastaan liian nuori otettavaksi luostarikouluun, mutta muuan nunnista oli Jeannen täti. Koulussa opetettiin luku- ja kirjoitustaitoa, laskemista, latinaa, maantietoa, koruompelua ja Ranskan historiaa. Kristinuskon perusasiat samoin kuin säännöllinen rukoilu kuuluivat koulunohjelmaan ja paljon aikaa uhrattiin eleganttien kirjeiden kirjoittamisen opettelulle. Vaikka koulun päiväohjelma oli tiukka, pidettiin huolta myös siitä, että tytöillä oli aikaa leikkiä. <ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 19–20</ref>
 
Kun tytär oli koulussa, vietti Jeannen äiti huoletonta eronneen rouvan elämää. Koulun kirjeenvaihtoa on säilynyt ja eräässä säilyneessä kirjeessä abbedissa kirjoittaa Charles Poissonille, että ei lähettäisi tytön koulumaksuihin tarkoitettuja rahoja äidille, vaan suoraan kouluun. Äiti oli käyttänyt rahoja omiin menoihinsa. <ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 20</ref>
 
Tarinan mukaan Jeannen äiti vei tyttärensä ennustajalle kun tytär oli yhdeksänvuotias. Ennustaja oli kertonut, että tytär pääsee kuninkaan rakastajattareksi. 1700-luvun Ranskassa Jeannen oli realistisesti ajatellen ollut täysin mahdotonta päästä lähellekään kuningasta sillä hänen isäänsä pidettiin talousrikollisena ja äitiään huonomaineisena. Lisäksi he kuuluivat alhaisena pidettyyn porvarissäätyyn. Ainoastaan prosentin murto-osalle kansasta oli mahdollista tavata kuningas ja seurustella hänen kanssaan. Henkilön sukujuurten täytyi kuulua ylhäisaatelistoon jo 1400-luvulta alkaen jotta hän olisi päässyt hoviin. Jos kuningas suvaitsi tavata tavallista kansaa, heidän oli täytynyt tehdä jotain erityisen merkittävää. <ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 33–34</ref>
 
Nykyajan ihmisestä äidin haave tuntuu merkilliseltä. 1700-luvun itsevaltaisen kuninkaan hallitsemassa Ranskassa asiassa ei nähty mitään kummallista. Kuninkaan rakastajatar pääsi asumaan [[Versailles]]iin omaan huoneistoon, mikä herätti kateutta ja ihailua. Rakastajatar sai oman palveluskunnan ja määrärahan. Myös hänen perheenjäsenistään pidettiin huolta. Kun Jeanne oli vakiinnuttanut asemansa hovissa, hänen veljensä Abel kustannettiin opintomatkalle Italian taidekeskuksiin. Matka kesti kaksi vuotta ja Abel asui Ranskan lähetystöissä ja häntä kohdeltiin kuin ylhäisyyttä. Kun kuningas kyllästyi rakastajattareensa, sai rakastajatar oman pienen linnan asuttavakseen maaseudulta. Jos suhteesta oli syntynyt lapsi, kuningas huolehti, että tältä ei puuttunut aineellisesti mitään, tunnustamatta kuitenkaan isyyttään. <ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 70–78, 200</ref>
 
Luostarikoulun jälkeen Jeannen koulutuksesta vastasi varakas Le Normant de Tournehem. Hän kustansi tytölle parhaat opettajat jotka rahalla saa. Opetusohjelmaa laajennettiin ja sisältyivät myös laulu ja [[spinetti|spinetin]] soittaminen sekä baletti. Koska Jeanne osoitti myös lahjakkuutta kuvataiteisiin hän sai opetusta myös piirtämisessä, maalaamisessa ja [[etsaus]]ten tekemisessä. Opetus sisälsi myös ratsastuksen ja vaunujen käsittelyn. Jeanne pääsi esiintymään ja kuusitoistavuotiaana hän esiintyi [[Voltaire]]n näytelmässä ja pääsi laulamaan oopperaan. Kun hän täytti seitsemäntoista, Le Normant de Tournehem ryhtyi etsimään hänelle puolisoa. Jeannen virallinen isä oli palannut näihin aikoihin maanpaosta takaisin Pariisiin. <ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 21–25</ref>
=== Versaillesiin ===
Varakkaan aviopuolison löytäminen oli kuitenkin vaikeaa Jeannen taustan vuoksi. Le Normant de Tournehem keksi kuitenkin ratkaisun. Hänellä ei ollut omia tunnustettuja lapsia, mutta hänen veljensä poika asui hänen luonaan ja tunsi Jeannen hyvin. Le Normant de Tournehem oli kustantanut pojan koulutuksen ja tehnyt hänestä perijänsä. Vuonna 1741 19-vuotias Jeanne meni naimisiin 24-vuotiaan Charles-Guillaume Le Normant d’Étiolles’n kanssa. Nimi d`Etoilles juontui Le Normant de Tournehemin oikeudesta käyttää "seigneur"- arvonimeä, joka oli eräänlainen aatelisarvo. Nuoripari asui Le Normant de Tournehemin omistamassa arvotalossa lähellä Place Vendômea ja talon omistaja lahjoitti nuorelle parille avokätisesti hevosia ja vaunuja ja kustansi myös viiden palvelijan palkat. Avioparin ensimmäinen lapsi syntyi avioliiton ensimmäisen vuoden jälkeen, mutta kuoli alle vuoden vanhana.<ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s. 26-29</ref>
=== Rakastajatar ===
Tilanne oli nyt kuin järjestetty Jeannea varten. Huonomaisesta porvarisperheestä lähtöisin oleva nuori nainen ei kuitenkaan voinut mennä noin vain Versaillesiin ja esittäytyä kuninkaalle. Jeanne tarvitsikin järjestelyitä, joista ei ole säilynyt tietoa. Lopputulos on kuitenkin selvillä, hän tapasi kuninkaan kahden kesken ja kuningas rakastui. Järjestelyissä ovat tiettävästi olleet mukana isän työnantajat Pâris´n veljekset, Le Normant de Tournehem ja Jeannen serkku, Georges Binet, joka työskenteli kruununprinssin palveluksessa. <ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s.58-59</ref>
[[FileTiedosto:Jean-Marc Nattier, Madame de Pompadour en Diane (1746).jpg|thumb|left| Madame de Pompadour kuvattuna metsästyksen jumalatar Dianana,[[Jean-Marc Nattier]]in maalaus.]]
Hovimies Emmanuel de Croyn päiväkirjamerkintöjen pohjalta on päätelty, että kuningas ja Jeanne alkoivat seurustella alkuvuodesta 1745. Jeanne oli aivan erilainen nainen kuin mihin kuningas oli tottunut ja kyllästynyt. Hän oli tavannut erilaisia ihmisiä, lukenut laajalti, puhui aivan erilaisista asioista ja käytti puheessaan meheviä kansanomaisia sutkautuksia, mitä ylhäisaateliston naiset eivät koskaan tehneet. Hovia varten piti vielä järjestää pieni näytös. <ref> Lindqvist, H.: Madame de Pompadour, 2010, s.60</ref>
 
7 131

muokkausta