Versio 18. huhtikuuta 2017 kello 17.26 muokkaa 91.152.53.65 (keskustelu) →‎Väkivaltaiset porokahakat ← Vanhempi muutos		Versio 27. lokakuuta 2019 kello 02.30 muokkaa kumoa Matti K. Sinisalo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 543 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 2: ==Varhaiset vaiheet== Hihnavaara vietti lapsuutensa isänsä Pekka Lakelan uudistilalla Savukosken Hihnavaarassa. Nuoruudessaan hän metsästi paljon ja toimi muun muassa poropaimenena ja metsätyömiehenä. Luku- ja laskutaitoisena hänet laitettiin pitämään metsätyömaan kanttiinia. Tästä sai alkunsa kauppiastoiminta, jota hän harjoitti elämänsä loppuun asti. Ennen maailmansotaa Mosku toimi myös väliaikaisena poliisikonstaapelina ~~Sodakylässä~~Sodankylässä. Lisänimensä hän peri äidinisältään, joka oli vauras tilallinen Sodankylän Moskuvaarassa: nuoremmasta Moskusta tuli aikaa myöten kuitenkin paljon tunnetumpi. Myöhempinä aikoina, kun tarinat Hihnavaaran häikäilemättömyydestä alkoivat kiertää, lisänimi muuttui muotoon "Paha-Mosku".<ref name="Kännö s.21-38">{{Kirjaviite \| Tekijä = Kännö Sakari \| Nimeke = Mosku: kertomus poromies Aleksanteri Hihnavaarasta ja Lapin kenraali Kurt Matti Walleniuksesta vuosina 1900-1938 \| Vuosi = 1992 \| Sivu = 21–38 \| Julkaisupaikka = Juva \| Julkaisija = WS Bookwell Oy \| Tunniste =ISBN 978-951-0-35631-9 }}</ref> ==Väkivaltaiset porokahakat== Yksi osa "rauhoitustoimia" oli punaisten vastarintamiesten toiminnan estäminen. Toimiin liittyi myös Suomen puolella asuneiden poromiesten ja [[Neuvosto-Venäjä]]llä asuneiden [[koltat\|kolttasaamelaisten]] välisten poroja koskevien omistusriitojen tai porovarkauksien ratkominen. Mosku toimi oppaana kapteeni [[K. M. Wallenius\|K. M. ~~Walleniusksen~~Walleniuksen]] yli 10-miehiselle sotilasosastolle vuonna [[1919]], kun se teki kostoretken [[Suonikylä]]n koltta-alueelle. Retken aikana kolttia kidutettiin ja heiltä vietiin poroja. Asiakirjojen, silminnäkijäkuvausten ja oman kertomansa perusteella Mosku surmasi porokahakoiden yhteydessä ainakin neljä ihmistä: kolme punaista porovarasta vuonna [[1918]] sekä Hirvas-Mitriksi kutsutun koltan vuonna 1919. Myöhempinä vuosinaan Mosku väitti tappaneensa yhteensä kuusi porovarasta. Kansanperinteen mukaan hän tappoi tuntemattomaksi jääneen koltan [[Kemihaara]]ssa Walleniuksen ja Moskun kolttaretken jälkeen [[1919]], mutta mahdollisesta kuudennesta kuolonuhrista on vain ylimalkaisia tarinoita. Porovarkauksien luonteesta on esitetty erilaisia tulkintoja. [[Sakari Kännö]]n ''Mosku''-elämäkerrassa (1992) annetaan kuva, jonka mukaan nimenomaan kolttasaamelaiset olivat porovarkaita. [[Veli-Pekka Lehtola]]n Wallenius-elämäkerrassa omistuskiista tulkitaan molemminpuoleiseksi varasteluksi. Kolttien puolelta se liittyi vakiintumattomaan käsitykseen yksityisesta omistusoikeudesta. Irrallaan kulkevat porot koettiin eräänlaiseksi metsänriistaksi, jota saattoi "lainailla". Lisäksi ennen paliskuntajärjestelmää ja poroaitojen rakentamista porot saattoivat kulkea vieraille maille omia aikojaankin, eivätkä kaikki olleet kovin tarkkoja niiden palauttamisessa. Lainausriidat hoidettiin lainaamalla takaisin, eikä virkavaltaa ollut sopivaa sotkea asiaan. Lehtolan mukaan voidaan puhua suoranaisesta porovarkausinstituutiosta. Myös Moskua syytettiin porovarkaaksi, koska hänellä oli ns. valtamerkki poromerkkinä. Valtamerkki tarkoittaa merkkiä, joka on muutettavissa toisesta merkistä tai toiseksi merkiksi. Lisäksi Mosku muista suomalaisista poromiehistä poiketen vietti myös kesällä ja syksyllä pitkiä aikoja metsässä poroja vahtimassa. Nämä salamyhkäiset retket olivat omiaan nostattamaan pahansuopia huhuja Moskun toimista.

Ero sivun ”Mosku” versioiden välillä