Ero sivun ”Punapuut” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti korjasi kaksinkertaisen ohjauksen sivulle Jättiläispunapuu Merkkaus: Ohjauksen kohdesivua muutettu |
Laajennus ohjauksesta artikkeliksi, sukuun kuuluu yhden elävän lajin lisäksi useita fossiilisia lajeja. Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
#OHJAUS [[Jättiläispunapuu]]▼
| nimi = Punapuut
| kuva = Muir Woods National Monument 2010 15.JPG
| kuvateksti = [[Jättiläispunapuu]] (''Sequoia sempervirens'')
| kladi = [[Siemenkasvit]] Spermatophyta
| kladi2 = [[Paljassiemeniset]] Pinophyta
| lahko = [[Cupressales]]
| heimo = [[Sypressikasvit]] Cupressaceae
| suku = Punapuut<br>'''''Sequoia'''''
| suku_auktori = [[Stephan Ladislaus Endlicher|Endl.]], 1847<ref name=farjon/>
| synonyymit =
*''Gigantabies'' <small>J. Nelson, 1866</small><ref name=farjon/>
| wikispecies = Sequoia
| commonscat = Sequoia
}}
'''Punapuut''' (''Sequoia'')<ref name=finto/> on [[Sypressikasvit|sypressikasvien heimoon]] kuuluva [[Havupuut|havupuiden]] suku. Punapuut ovat suurikokoisia ainavihantia puita. Suvussa on ainoastaan yksi nykyisin elävä laji, [[jättiläispunapuu]] (''Sequoia sempervirens''), mutta siihen on luokiteltu useita muitakin fossiilisista jäänteistä kuvattuja lajeja. Vanhimmat punapuille kuuluvina pidetyt fossiilit ovat peräisin [[Jurakausi|jurakaudelta]]. Suvun levinneisyys on ollut menneinä aikoina huomattavasti nykyistä laajempi, ja fossiileja on löydetty laajalta alueelta Pohjois-Amerikasta, Aasiasta ja Euroopasta. Suvun ainoaa nykyisin elävää lajia esiintyy vain suppealla alueella [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] länsirannikolla.<ref name=farjon/><ref name=zhang/>
== Nimet ==
Suvun tieteellisen nimen ''Sequoia'' uskotaan yleisesti olevan johdettu [[Cherokeet|cherokee-kansan]] päällikön [[Sequoya]]n nimestä.<ref name=farjon/> Suvun 1840-luvulla nimennyt [[Stephan Ladislaus Endlicher]] ei kuitenkaan kirjannut ylös nimen alkuperää, ja jotkin myöhemmät kasvitieteilijät, kuten [[Asa Gray]], ovat ehdottaneet nimen olevan alkujaan johdettu latinan kielen sanoista ''sequi'' tai ''sequor'', jotka tarkoittavat ”sekvenssiä” tai ”seuraavaa”.<ref name=snyder/>
== Kuvaus ==
[[Tiedosto:Starr 041221-1932 Sequoia sempervirens.jpg|pienoiskuva|vasen|Jättiläispunapuun versoja.]]
Punapuut ovat suurikokoisia [[Ainavihanta|ainavihantia]] [[Puu|puita]]. [[Silmu]]t ovat pieniä ja lukuisten limittäisten silmusuomujen peittämiä.<ref name=zhang/><ref name=foc/>
[[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] voivat olla kapeita ja tasasoukkia tai pieniä ja suomumaisia. Lehtiasento on kierteinen. Tasasoukat lehdet ovat tyypillisesti asettuneet vuorottaisesti kaksirivisesti versorangan sivuille. Ruodittomien lehtien kannat ovat johteisia.<ref name=zhang/><ref name=foc/> Nykyisellä jättiläispunapuulla lehdet ovat kaksimuotoisia siten, että samalla puulla esiintyy sekä tasasoukkia että suomumaisia lehtiä, mutta joillakin muinaisilla lajeilla oli ainoastaan tasasoukkia lehtiä.<ref name=zhang/>
Puut ovat [[Yksikotisuus|yksikotisia]], jolloin samalla yksilöllä on sekä hede- että emikäpyjä. [[Hedekäpy|Hedekävyt]] koostuvat useista kierteisesti rangan ympärille asettuneista hedelehdistä. Kussakin hedelehdessä on 2–5 [[siitepöly]]ä tuottavaa pölylokeroa.<ref name=zhang/><ref name=foc/> Siitepölyhiukkaset ovat pallomaisia.<ref name=zhang/>
Emikävyt eli [[Käpy|kävyt]] koostuvat lukuisista kilpimäisistä käpysuomuista, joista kukin itsessään koostuu yhteenkasvettuneesta emisuomusta ja peitinsuomusta.<ref name=farjon/><ref name=zhang/> [[Siemen]]et ovat litteitä ja siivellisiä. [[Sirkkalehti]]ä on kaksi.<ref name=zhang/><ref name=foc/>
== Luokittelu ==
Punapuut ovat [[Sypressikasvit|sypressikasvien heimon]] (Cupressaceae) alaheimoon [[Sequoioideae]] kuuluvia havupuita.<ref name=zhang/> Punapuiden lähimmät elävät sukulaiset ovat [[mammuttipetäjät]] (''Sequoiadendron'') ja [[kiinanpunapuut]] (''Metasequoia'').<ref name=ahuja/>
=== Lajit ===
Sukuun on luokiteltu yhden nykyisin elävän lajin lisäksi lukuisia esihistoriallisia lajeja:<ref name=ahuja/>
{{Sarakkeet}}
* † ''[[Sequoia abietina]]''
* † ''[[Sequoia affinis]]''
* † ''[[Sequoia antiqua]]''
* † ''[[Sequoia burgessii]]''
* † ''[[Sequoia chinensis]]''
* † ''[[Sequoia couttsiae]]''
* † ''[[Sequoia dakotensis]]''
* † ''[[Sequoia heterophylla]]''
* † ''[[Sequoia jeholensis]]''
* † ''[[Sequoia langsdorfii]]''
* † ''[[Sequoia lebedevii]]''
* † ''[[Sequoia lithuanica]]''
* † ''[[Sequoia magnifica]]''
* † ''[[Sequoia maguanensis]]''
* † ''[[Sequoia minuta]]''
* † ''[[Sequoia parvifolia]]''
* † ''[[Sequoia portlandica]]''
* † ''[[Sequoia reichenbachi]]''
* † ''[[Sequoia rossica]]''
* † ''[[Sequoia tenuifolia]]''
Useat tutkijat luokittelevat monet näistä lajeista muihin sukuihin, ja esimerkiksi alun perin punapuiden sukuun kuvattu laji ''Sequoia langsdorfii'' luokitellaan yleensä nykyisin kiinanpunapuiden sukuun.<ref name=zhang/><ref name=taylor/> Punapuille läheisesti sukua olevia fossiileja on luokiteltu myös sukuihin ''[[Austrosequoia]]'', ''[[Parasequoia]]'', ''[[Quasisequoia]]'', ''[[Sequoiaoxylon]]'', ''[[Sequoiites]]'' ja ''[[Sequoiopsis]]''.<ref name=zhang/>
== Kehityshistoria ==
[[Tiedosto:Sequoia abietina fossil - Botanischer Garten, Dresden, Germany - DSC08479.JPG|pienoiskuva|Lajin ''Sequoia abietina'' fossiilisia versoja.]]
[[Mesotsooinen maailmankausi|Mesotsooiselta maailmankaudelta]] [[Jurakausi|jurakaudelta]] [[Liitukausi|liitukaudelle]] tunnetaan useita punapuiden sukuun luokiteltuja fossiilisia puita. Vanhin nimetyistä punapuulajeista on jurakautisista jäänteistä kuvattu ''[[Sequoia jeholensis]]''.<ref name=zhang/> Mesotsooisen maailmankauden ja [[Paleogeenikausi|paleogeenikauden]] punapuut eroavat hieman tuntomerkeiltään nykyisin elävästä punapuusta. [[Neogeenikausi|Neogeenikauden]] kerrostumista löydetyt fossiiliset punapuut ovat monesti täysin ulkoisesti yhdennäköisiä nykysin elävän jättiläispunapuun kanssa.<ref name=zhang/>
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
Nykyisin elävää jättiläispunapuuta esiintyy luonnonvaraisena ainoastaan [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] kapealla kaistaleella [[Yhdysvaltain länsirannikko]]a keskisestä [[Kalifornia]]sta eteläiseen [[Oregon]]iin. Lajia on kuitenkin käytetty metsänistutuksessa ja [[koristekasvi]]na laajalti sen luontaisen elinalueen ulkopuolella.<ref name=farjon/>
Suvun levinneisyys on ollut menneisyydessä huomattavasti nykyistä laajempi. Punapuiden sukuun luokiteltuja fossiilisia jäänteitä on löydetty laajalta alueelta nykyisestä Pohjois-Amerikasta, [[Euroopasta]] ja [[Aasiasta]].<ref name=zhang/><ref name=snyder/> Lisäksi hyvin samankaltaisia sukuun ''[[Austrosequoia]]'' luokiteltuja puita on kasvanut myös [[Eteläinen pallonpuolisko|eteläisellä pallonpuoliskolla]] [[Australia]]ssa.<ref name=zhang/>
Punapuita on esiintynyt läpi historiansa yleensä kostean lämpimänlauhkeassa tai subtrooppisessa ilmastossa. Punapuiden on esitetty kadonneen Aasiasta [[mioseeni]]epookin jälkeen Itä-Aasian [[monsuuni]]n voimistuttua, mikä on aiheuttanut aiempaa kosteampia kesiä ja kuivempia talvia. Nykyisen jättiläispunapuun siemenet eivät pysty itämään kuivan talven ilmastossa.<ref name=zhang/>
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Farjon, Aljos | Nimeke = A Handbook of the World's Conifers: Revised and Updated Edition | Vuosi = 2017 | Sivu = 948–949 | Julkaisupaikka = Leiden | Julkaisija = Brill | Tunniste = ISBN 9789004324510 | Kieli = {{en}} }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=finto>{{Verkkoviite | osoite = https://finto.fi/kassu/fi/page/k54695 | nimeke = Sequoia | tekijä = Junikka, Leo; Kurtto, Arto | julkaisu = Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet | julkaisija = Kansalliskirjasto | viitattu = 25.10.2019 }}</ref>
* <ref name=farjon>Farjon: A Handbook of the World's Conifers, 2017, s. 948–949</ref>
* <ref name=snyder>{{Lehtiviite | Tekijä = Snyder, James A. | Otsikko = The ecology of Sequoia sempervirens : an addendum to "On the edge : nature's last stand for coast redwoods | Julkaisu = Master's Theses | Ajankohta = 1992 | Julkaisija = San José State University | www = https://scholarworks.sjsu.edu/etd_theses/508/ | Doi = https://doi.org/10.31979/etd.yh6m-mnbk | Viitattu = 25.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
* <ref name=foc>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=130127 | Nimeke = Sequoia | Tekijä = Fu, Liguo; Yu, Yong-fu & Mill, Robert R. | Julkaisu = Flora of China | Julkaisija = eFloras.org, Missouri Botanical Garden, St. Louis, MO & Harvard University Herbaria, Cambridge, MA | Viitattu = 25.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=ahuja>{{Lehtiviite | Tekijä = Ahuja, M. Raj ja Neale, David B. | Otsikko = Origins of Polyploidy in Coast Redwood (Sequoia sempervirens (D. DON) ENDL.) and Relationship of Coast Redwood to other Genera of Taxodiaceae | Julkaisu = Silvae Genetica | Ajankohta = Tammikuu 2002 | Vuosikerta = 51 | Numero = 2 | Sivut = 2–3 | Julkaisija = De Gruyter | www = https://www.savetheredwoods.org/wp-content/uploads/pdf_ahuja.pdf | Viitattu = 25.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=taylor>{{Kirjaviite | Tekijä = Taylor, Thomas N.; Krings, Michael ja Taylor, Edith L. | Nimeke = Paleobotany : The Biology and Evolution of Fossil Plants | Vuosi = 2009 | Sivu = 852–853 | Julkaisija = Academic Press | Isbn = 978-0-12-373972-8 | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref name=zhang>{{Lehtiviite | Tekijä = Zhang, Jian-Wei; d’Rozario, Ashalata; Adams, Jonathan M.; Li, Ya; Liang, Xiao-Qing; Jacques, Frédéric M.; Su, Tao ja Zhou, Zhe-Kun | Otsikko = Sequoia maguanensis, a new Miocene relative of the coast redwood, Sequoia sempervirens, from China: implications for paleogeography and paleoclimate | Julkaisu = American Journal of Botany | Ajankohta = Tammikuu 2015 | Vuosikerta = 102 | Numero = 1 | Sivut = 103–118 | Julkaisija = Wiley | www = https://bsapubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.3732/ajb.1400347 | Viitattu = 25.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
}}
{{Taksopalkki}}
[[Luokka:Sypressikasvit]]
| |||