Ero sivun ”Finnfund” versioiden välillä

Marraskuussa 2017 [[Paratiisin paperit]] -tietovuodon avulla selvisi, että Finnfund oli vuonna 2012 sijoittanut kahdeksan miljoonaa euroa rahoituksestaan [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannian]] veroparatiisi [[Caymansaaret|Caymansaarille]] rekisteröityyn rahastoon, [[Tropical Asia Forest Fund]]iin (TAFF), jonka oli määrä toteuttaa metsähankkeita [[Indonesia]]ssa, [[Laos]]issa ja [[Malesia]]ssa. Tietovuodon mukaan rahoitettavalle yhtiölle oli luvattu, ettei sen tarvitse maksaa veroja seuraavaan 50 vuoteen. Finnfund itse ei luovuttanut TAFF:iin liittyviä asiakirjoja, perustellen sitä [[Liikesalaisuus|liikesalaisuudella]]. Toimitusjohtaja KangasvuorenKangasniemen mukaan Caymansaarilla on rahastosijoittajan kannalta ennustettavat järjestelyt, eikä Caymansaarilla ole tarkoituskaan maksaa veroja, vaan tulot virtaavat valtion läpi ja hankeyhtiöt ja sijoittajat maksavat veronsa omiin maihinsa.<ref name=":1" />

Veroparatiisikulttuuri haittaa eniten kehitysmaita, joita Finnfundin on tarkoitus kehittää. Kehitysmaissa veroja saadaan kerättyä erittäin vähän ja kehitysmaista laittomasti siirretystä pääomasta suuri osa viedään veroparatiiseihin, joilla on keskeinen rooli korruptiossa. Kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistaminen on kirjattu Suomen hallitusohjelmaan. Veroparatiiseja tutkivan kansalaisjärjestö [[Tax Justice Network]]in tutkija Alex Cobhamin mukaan olisi tärkeää, että Finnfund julkistaisi yhteistyökumppaniensa verotiedot, joista näkyisi minkälaista voittoa yhteistyökumppanit tekevät ja miten paljon niistä maksetaan veroja; sekä olla selvillä maksavatko muut sijoittajat veronsa omiin maihinsa. KangasvuoriKangasniemi ei tiennyt miten paljon Indonesian metsähankkeen yhteistyökumppanit maksavat veroja, mutta lupasi selvittää asiaa. Saatuaan verotiedot TAFF:ilta hän ilmoitti, että ei voi kertoa niitä.<ref name=":1" />