Ero sivun ”Hirvieläimet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 21:
}}
'''Hirvieläimet''' (''Cervidae'') on [[sorkkaeläimet|sorkkaeläinten]] heimo, johon kuuluu noin 50 lajia. Hirvieläinten elinympäristöä ovat pääasiassa laajat ja harvat metsät, mutta jotkin lajit elävät myös [[tundra]]lla ja avoimilla ruohoaroilla. Hirvieläimiä elää luonnonvaraisina kaikkialla muualla maapallolla paitsi [[Saharan eteläpuolinen Afrikka|Saharan eteläpuolisessa Afrikassa]]
== Historiaa ==
Miljoonia vuosia sitten
== Tuntomerkit ==
Selkein hirvieläinten tuntomerkki, joka erottaa ne muista nisäkkäistä, ovat [[sarvi|sarvet]], jotka useimmilla lajeilla kasvavat vain uroksille. Toisin kuin [[onttosarviset|onttosarvisilla]], hirvieläimillä sarvet ovat umpiluuta, eivätkä ole edes päältä [[sarveisaine]]tta. Toisilla lajeilla sarvissa on oksamaisia haaroja, kun taas toisilla sarvet ovat pelkät piikit. Joillakin lajeilla, kuten [[hirvi|hirvellä]] ja [[kuusipeura]]lla, sarvet ovat lapiomaiset. Sarvet ovat kehittyneet urosten välistä mahtailua ja tappeluita varten. Ne eivät ole pysyvät, vaan ne putoavat vuosittain ja tilalle kasvavat uudet, aiempaa suuremmat sarvet. Sarvet kasvavat sitä mukaa, kun uros varttuu ja niistä voidaan nähdä yksilön terveys, kypsyys ja vahvuus.
Muilta osin hirvieläimet muistuttavat monella tavoin [[antilooppi|antilooppeja]] ja muita sorkkaeläimiä. Niillä on solakka ja pitkänomainen ruumis, hoikat jalat ja kaula, lyhyt häntä, pitkä pää ja paljon hampaita, joilla ne hienontavat ravintonsa.
Rivi 36:
Hirvieläimet kommunikoivat toistensa kanssa monin tavoin. Monilla lajeilla takaruumis on vaalea, mikä helpottaa muiden lauman jäsenten erottamista. Emot ja vasat saattavat ilmoittaa sijainnistaan toisilleen määkimällä, ja monet lajit päästävät haukahduksen omaisia ääniä, mikäli ovat tukalassa tilanteessa. Kiima-aikana urokset lajista riippuen pitävät kovaa melua, [[saksanhirvi]] muun muassa mylvii ja [[japaninhirvi]] viheltää. Hirvieläinten hajuaisti on herkkä, ja eräs kommunikaation muoto ovatkin hajumerkit. Useilla lajeilla jää maahan hajumerkkejä varpaiden välissä olevista rauhasista, ja silmien edessä olevista rauhasista erittyy hajuainetta kasveihin.
[[Tiedosto:Baby fawn's first steps.ogv|thumb|vasen
[[Vesikauris]], joka elää [[Kiina]]ssa, on hirvieläinten keskuudessa poikkeus, sillä se elelee yksinään eikä kummallakaan sukupuolella ole sarvia. Uroksella on sarvien sijasta voimakkaasti kehittyneet torahammasmaiset kulmahampaat. Vastaavanlaiset hampaat ovat myös [[tupsuhirvi|tupsuhirvellä]] ja [[muntjakit|muntjakeilla]], joilla niilläkään sarvet eivät ole erityisen isot. [[Metsäpeura]]lla ja muilla [[peura]]n alalajeilla myös naarailla on sarvet.
| |||