Ero sivun ”Maanviljely” versioiden välillä

 

'''Maanviljely''' tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan kasvattamalla kasveja järjestelmällisesti. Ruoantuotannon käytössä on 87 prosenttia maapallon viljelymaasta ja loput 13 prosenttia käytetään biopolttoaineiden, tekstiilikuitujen sekä villan ja nahan tuotantoon<ref>Reducing food's environmental impacts through producers and consumers. J Poore, T Nemecek. Science 2018. https://science.sciencemag.org/content/360/6392/987.full</ref>.

== Historia ==

{{Pääartikkeli|[[Maanviljelyn historia]]}}

=== Maanviljelyn historia ===

Maanviljelyn ensimmäiset merkit, kuten viljelyyn jalostettujen kasvien jäänteet, ovat 9000-luvulta eaa. [[Neoliittinen Lähi-itä|Lähi-idästä neoliittisen kauden ]] alusta, [[Hedelmällinen puolikuu|hedelmällisen puolikuun]] alueelta ja Niilin ympäristöstä. Vanhin tunnettu viljelykasvi on [[viikuna]], jota kasvatettiin [[Jordania]]n laaksossa noin 9400 eaa.<ref>http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2579</ref> Vieläkin vanhempia (ennen 10000 eaa.) [[ruis|rukiin]] jyviä on löydetty Hureyraista Syyriasta, mutta kyseessä lienee pikemminkin villirukiin käyttö kuin varsinainen maanviljely. 8500-luvulla eaa. ns. [[Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi|esikeraamiselta kaudelta]] lähtien Lähi-idässä tavataan ensimmäiset merkit kotieläimiin ja viljelyyn perustuvasta talousmuodosta. Tältä ajalta on löydetty kahdeksan ns. perustavaa viljelykasvia. Vuosien 8500–7500 eaa. väliin on ajoitettu useita asutuskeskuksia, jonka väestö sai ravintonsa pääosin näistä kasveista. Hedelmällisen puolikuun alueelta maanviljely levittäytyi itään [[Keski-Aasia]]an ja länteen [[Kypros|Kyprokselle]], [[Anatolia]]an ja 7000 eaa. mennessä [[Kreikka]]an. Pääosin ''emmer''- ja ''einkorn''-[[vehnä]]än perustuva viljely levisi pohjoisempaan Eurooppaan etelästä ja idästä saavuttaen [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] noin 4800 eaa.