Ero sivun ”Israel” versioiden välillä

Arabien vaatimuksesta mandaattihallinto rajoitti lopulta juutalaisten maahanmuuttoa tuntuvasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.gov.il/MFA/History/Modern+History/Centenary+of+Zionism/Lexicon+of+Zionism.htm#disturb | Nimeke = Lexicon of Zionism - Disturbances| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Israel Ministry of Foreign Affairs | Viitattu = 23.3.2009 | Kieli = {{en}} }}: "In early 1939, the British government announced that it would unilaterally implement its policy (restricting Jewish immigration and gradually making western Palestine an independent country)."</ref> YK:n yleiskokouksessa annettiin [[Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelma|esitys alueen jakamisesta arabi- ja juutalaisvaltioihin]]. Palestiinaa ympäröivät arabivaltiot vastustivat esitystä ja kieltäytyivät tunnustamasta juutalaisvaltiota, kun taas Israelin tuleva, ensimmäinen pääministeri [[David Ben-Gurion]] hyväksyi suunnitelman.{{Lähde}}

Suunnitelman hyväksymisen jälkeisenä aamuna 30. marraskuuta 1947 [[Palestiinan mandaattialueen sisällissota|väkivaltaisuudet kiihtyivät entisestään]], ja 11. joulukuuta lontoolainen sanomalehti [[The Times]] kertoi yhteenotoissa kuolleen noin 70 juutalaista, 50 arabia ja neljä brittiä. Israelilaisten aseellisten järjestöjen onnistui vallata koko YK:n Israelille myöntämä alue ja osa palestiinalaisille määrättyä aluetta ennen brittihallinnon päättymistä. Palestiinalaiset syyttivät näitä useista siviilien joukkomurhista, kuten yli sadan ihmisen surmaamisesta [[Deir Yassinin verilöyly]]ssä 9.-11. huhtikuuta 1948. Taistelujen seurauksena sadat tuhannet palestiinalaiset joutuivat lähtemään pakolaisiksi. Oli puhjennut avoin sota (kts. [[Israelin itsenäisyyssota]]).{{Lähde}}