Ero sivun ”Susiluola” versioiden välillä

Schultzin ja Tapani Rostedtin mukaan kivien luonnollisiksi tulkitsemisen ilmeisyys on harhaanjohtavaa eikä kivien väittäminen luonnon muovaamiksi vakuuta, vaikkakin osa kivistä on luonnon muovaamia. Heidän mukaansa myöskään parempaa asiantuntemusta ei olisi ollut saatavissa, koska kohde on ainutlaatuinen. Tutkijat ovat lisäksi oppineet tutkimuksen kuluessa. Myöskään ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaamiseen ei olisi ollut varaa. Maakerrosten sekoittumista pidettiin selvänä mutta kerrosten ajoitukseen ei katsottu julkaisuaikana voitavan ottaa kantaa. Schultz ja Rostedt pitivät mahdollisena, että neanderthalilaisia olisi voinut olla Suomen alueella.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Schultz, Hans-Peter ja Rostedt, Tapani|Otsikko=Debating Susiluola – Some commnetary|Julkaisu=Fennoscandia archaeologica XXV|Ajankohta=2008|Julkaisija=}}</ref> Museovirasto esittääesitti edelleenvielä 2017 sivullaan, että "Tutkimustulosten perusteella luolassa on asunut Neandertalin ihminen noin 75000–125000 vuotta sitten."<ref> {{Verkkoviite|osoite=http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/tutkimus/susiluola|nimeke=Susiluola|julkaisu=www.nba.fi|viitattu=2017-11-28}}</ref> Vuonna 2019 mainintaa ei sivuilta enää löydy. Johanna Enqvist viittaa Susiluolaan todetessaan, että kulttuuriperimäkohteen ei välttämättä tarvitse olla aito.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Enqvist, Johanna|Otsikko=The new heritage: A missing link between Finnish archaeology and contemporary society?|Julkaisu=Fennoscandia archaeologica XXXI|Ajankohta=2014|Julkaisija=}}</ref>