Ero sivun ”Tornion kirkko” versioiden välillä

'''Hedvig Eleonoran kirkko''' ({{k-sv|Torneå kyrka}}) eli '''Tornion kirkko''' ({{k-sv|Hedvig Eleonora kyrka}}) on rakennettu [[Suensaari|Suensaareen]] [[Tornio]]n keskustaan vuosina [[1684]]–[[1686]]1684–1686.<ref name="Söderholm">Stina & Lawe Söderholm - Lapin kirkot Pohjoiskalotin kirkot: osa II - Kyrkor i Lappland Kyrkor på Nordkalotten del II, Pohjan Väylä, 2002, sivu 21</ref> Se on [[Suomi|Suomen]] [[1600-luku|1600-luvun]] puukirkkoarkkitehtuurin merkittävimpiä [[monumentti|monumentteja]]. [[Museovirasto]] on luokitellut kirkon ja [[Tornion raatihuone]]en alueen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]]<ref>{{RKY|id=1652|Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit}}</ref>.

Kirkko vihittiin [[11. heinäkuuta]] 1686.<ref name="Tornion seurakunta">[http://www.evl.fi/srk/tornio/kirkko/tornion_kirkko.htm Tornion seurakunnan sivut kirkosta]</ref> Kirkko on toinen Ruotsi-Suomen kuningattaren [[Hedvig Eleonoora]]n nimikköpyhätöistä.<ref name="Tornion seurakunta"/> Toinen nimikköpyhättö on Tukholmassa sijaitseva [[Hedvig Eleonoran kirkko (Tukholma)|Hedvig Eleonoran kirkko]].

Kirkko on rakenteeltaan ns. [[tukipilarikirkko]]. Sen yleisratkaisu perustuu vielä [[Pohjanmaa]]n [[keskiaika]]isten ([[Pyhän Marian kirkon rauniot|Mustasaaren]] ja [[Pietarsaaren kirkko|Pietarsaaren]]) kivikirkkojen perinteeseen. Uudempaa volyymiryhmittelyä osoittaa kuitenkin sakariston ja asehuoneen sijoittaminen vastakkain. Tämä ratkaisu perustuu Tukholman vv. [[1577]]–[[1590|90]]1577–1590 [[Klaaran kirkko]]on. Kirkon torni puolestaan on saanut vaikutteita [[Riddarholmskyrkan|Tukholman Riddarholmenin kirkosta]].<ref name="Sinisalo">Kauneimmat kirkkomme - toimittaneet Antero Sinisalo ja Henrik Lilius, K.J. Gummerrus, 1962, sivu 182</ref> Tornion kirkko on koko [[Pohjoiskalotti|Pohjoiskalotin]] vanhimpia ja parhaiten säilyneitä puukirkkoja.<ref name="Söderholm">Stina & Lawe Söderholm - Lapin kirkot Pohjoiskalotin kirkot: osa II - Kyrkor i Lappland Kyrkor på Nordkalotten del II, Pohjan Väylä, 2002, sivu 21</ref>

Tornion kirkko on rakennettu parinsadan metrin päähän vuonna [[1647]] vihitystä [[Tornion ensimmäinen kirkko|Tornion ensimmäisestä kirkosta]]. Vanha kirkko tuhoutui [[salama]]sta syttyneessä [[tulipalo]]ssa vuonna [[1682]]. Kirkosta saatiin pelastetuksi ainoastaan hopeinen kannu, [[öylätti]]astia sekä veistos, joka kuvaa [[Jeesus]]ta ristillä, [[Neitsyt Maria|Mariaa]] ja [[Maria Magdaleena]]a. Veistos on nykyisen kirkon [[sakaristo]]ssa.<ref name="Tornion seurakunta"/>. Kirkon lattian alle on haudattu useita torniolaisia, mm.muun muassa [[1694]] kuollut [[Länsi-Pohjan [[rykmentti|Länsi-Pohjan rykmentin]] apulaiskomentaja Aleksander Ferdinand von Sacken. Vuoden [[1818]] jälkeen kirkkoon ei saanut enää haudata.<ref name="Tornion seurakunta"/>

Sekä kirkko että [[kellotapuli]] ovat [[tyrnävä]]läisen talonpojan ja kirkonrakentajan [[Matti Härmä|Matti Joosepinpoika Härmä]]n rakentamat. Hän suunnitteli sisätilan kattamista [[Goottilainen tyyli|goottilaisella]] puisella tynnyriholville, mutta välikatoksi rakennettiin kuitenkin neljä kupuholvia. Härmä käytti seinähirsien jäykistämisen Pohjanmaalla [[1400-luku|1400-luvulla]] keksittyä tukipilarijärjestelmää, jota on pidettävä Pohjanmaan kirvesmiesten taidonnäytteen huipentumana.<ref name="Sinisalo"/> Vuonna [[1688]] rakennettu goottilaistyylinen kellotapuli on pohjalaisista tapuleista vanhin.<ref name="Tornion seurakunta"/> Sen kellohuone oli vuoteen [[1735]] avoin.<ref name="Sinisalo"/> Tukholmalainen [[Jacob Bierman]] valoi kellot, joihin valettiin myös tulipalosta pelastetut Tornion ensimmäisen kirkon kellot.

[[Kaarle XI|Ruotsin kuningas Kaarle XI]] kävi Torniossa vuonna [[1694]] katsomassa keskiyön aurinkoa, jota oli tarkoitus seurata kirkon tornista. Hieman ennen keskiyötä auringon eteen lipui kuitenkin pilvi, eikä keskiyön aurinkoa sillä kertaa nähty. Kuningas halusi palata vielä seuraavana vuonna, ja sitä varten rakennettiin korkeampi torni ja torniin pyöreät "kuninkaan ikkunat", jotta aurinko näkyisi paremmin. Kuningas kuitenkin kuoli ennen kuin ehti nähdä keskiyön auringon.<ref>[http://www.tornio.fi/museo/dallaten/dalla_03.htm Kävellen Torniossa]</ref> Kuninkaan käynnistä on kirkon alttarialueella tekstitaulu.

1700-luvun alussa valmistuneet kuoriaita, saarnastuoli sekä sen viereisen ikkunan ja sakariston oven kehykset ovat Suomen barokkipuuveistotaiteen kohokohtia. Puuseppänä toimi torniolainen [[Nils Jacobsson Fluur]],<ref name="Sinisalo" /> joka on tehnyt saarnatuolin myös [[Alaluulajan kirkko|Alaluulajan kirkkoon]]. Kirkon vanhimman [[alttaritaulu]]n ''Ehtoollinen'' (76x215 cm [[öljymaalaus]] kankaalle) ja saarnastuolin on maalannut todennäköisesti tanskalaissyntyinen [[Didrik Möllerum]] vuonna [[1701]].<ref>Rönkkö, ss. 40-44</ref> Kirkon itäisen kattoholvin on maalannut oululainen [[Lars Gallenius]].<ref name="Söderholm"/> Penkkien ovet on maalattu vuonna [[1748]], työstä vastasi [[Erik Fellström]]. Vuodelta [[1754]] olevan kirkon nykyisen alttaritaulun ''Jeesus [[Getsemane]]ssa'' (167x126 &nbsp;cm [[öljymaalaus]] kankaalle) on maalannut Johan Ollongren.<ref>Rönkkö, ss. 66-69</ref>

Kirkon [[urut]] ovat vuodelta [[1892]], ja ne on valmistanut saksalainen Walcker & Co.<ref name="Söderholm"/> Urkuja on laajennettu alkuperäisestä 12 [[äänikerta|äänikerrasta]] 22-äänikertaisiksi. Työ valmistui [[loppiainen|loppiaiseksi]] [[1978]].<ref name="Tornion seurakunta"/>