|
Seldžukkien koraanikoulu poikkesi Euroopassa yleistyneistä alkeiskouluista, joissa opittiin lukemaan ja kirjoittamaan. Koraanikoulut keskittyivät Koraanin suurien ulkoa opetteluun ilman lukutaitoa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Huff, T.E.|Nimeke=Early modern science. Islam, China, and the West. 3rd ed.|Vuosi=2017|Sivu=141|Julkaisija=Cambridge University Press}}</ref> Koraanin resitaatio ilman ymmärrystä sisällöstä nähtiin uskonnon harjoittamisen muotona. Koraanikoulut olivat osaltaan syynä muslimimaissa vallinneeseen lukutaidottomuuteen, joka on jatkunut laajamittaisena nykypäiviin asti.<ref>Huff, 2017, 142</ref>
Koraanikoulut olivat ''madrasojen'' edeltäjiä, mutta lukutaito piti ylempää koulutusta varten hankkia muualta. Ne olivat islamilaisia opinahjoja, joissa keskityttiin pääasiassa islamilaisen šarialain ja sitä tukevien oppiaineitten opiskeluun. Myös niissä koraanikouluista tuttu ulkoluku oli pääasiallinen menetelmä.<ref>Huff, 2017, 141</ref> Varhaisimmat madrasojen edeltäjät ilmestyivät 900-luvun loppupuolella, mutta kypsässä muodossaan madrasa syntyi 1000-luvulla Bagdadissa.<ref>Huff, 2017, 143</ref> Organisaatioon[[Seldžukit|Seldžukkivisiiri]] kuuluivat[[Nizam rahastot,al-Mulk]] joista(1018-1092) maksettiinvaikutti rakennusten ylläpito,madrasojen hallinnonleviämiseen ja opettajienrakennutti palkatniitä sekäseldžukkien opiskelijoidenhallitsemiin stipenditkaupunkeihin. OpetusHänen jaalkuperäisenä toimeentulotarkoituksenaan olivatoli opiskelijoillevahvistaa maksuttomia.näin Madrasat[[sunnalaisuus|sunnalaisuuden]] eivätasemaa kuitenkaan[[šiialaisuus|šiialaisuutta]] olleetvastaan. yhteisöjä,1200-luvun kutenlopulla Euroopassaniitä syntyneetlöytyi yliopistotjo [[Anatolia]]sta, vaan[[Syyria]]sta ja rakennuksia[[Egypti]]stä. 1100-1400 -luvuilla syntyi satoja madrasoja etenkin sellaisiin suuriin islamilaisiin keskuksiin kuin Bagdad, Damaskos, Kairo, Mekka tai Delhi. Eurooppalaista taustaa edustavat vieraat tieteet, kuten luonnontieteet tai filosofia joutuivat alun jälkeen epäsuosioon, koska niitä pidettiin tuhoisina uskonnolliselle hartaudelle.<ref>Huff, 2017, 144</ref> Madrasoihin ei syntynyt samanlaista muodollista opetussuunnitelmaa kuin eurooppalaisiin kouluihin, joissa trivium ja quadrivium eli seitsemän vapaata taidetta muodostivat opintojen perustan. Sen sijaan opiskelijat valitsivat vapaasti opettajan, jonka opetusta halusivat seurata.
== Organisaatio ==
[[Seldžukit|Seldžukkivisiiri]] [[Nizam al-Mulk]] vaikutti voimakkaasti madrasojen leviämiseen ja rakennutti laitoksia useisiin seldžukien hallitsemiin kaupunkeihin. Hänen alkuperäisenä tarkoituksenaan oli vahvistaa [[sunnalaisuus|sunnalaisuuden]] asemaa [[šiialaisuus|šiialaisuutta]] vastaan uskonnon opetuksen avulla. Madrasat levisivät nopeasti edelleen länteen ja 1200-luvun lopulla niitä löytyi jo [[Anatolia]]sta, [[Syyria]]sta ja [[Egypti]]stä. Madrasoja pidetään joskus myös eurooppalaisen [[yliopisto]]laitoksen edeltäjänä.<ref name="ISE">{{Kirjaviite | Tekijä = Josef W. Meri | Nimeke = Medieval Islamic civilization : an encyclopedia | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = 457 | Selite = ISBN 0-415-96690-6 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge | Tunniste = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Madrasan rakenteeseen kuuluivat rahastot, joista maksettiin rakennusten ylläpito, hallinnon ja opettajien palkat sekä opiskelijoiden stipendit. Opetus ja toimeentulo olivat opiskelijoille maksuttomia. Madrasat eivät kuitenkaan olleet yhteisöjä, kuten Euroopassa syntyneet yliopistot, vaan rakennuksia.
Yhdysvalloissa sana madrasa on [[Syyskuun 11. päivän iskut|syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen]] saanut perusteettomasti kielteisen leiman, jota on pyritty myöhemmin oikaisemaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yaleglobal.yale.edu/display.article?id=9324 | Nimeke =Jumping on the US Bandwagon for a ”War on Terror” | Tekijä =Susan Moeller | Ajankohta =21.6.2007 | Julkaisu =YaleOnline | Julkaisija =Yalen yliopisto | Viitattu =16.5.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref> Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjan aikana 2008 [[Barack Obama]]n käymä madrasa [[Indonesia]]ssa leimattiin ääri-islamilaiseksi, kunnes toimittajat kävivät tutustumassa siihen ja se osoittautui tavalliseksi kouluksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.newsweek.com/id/70240|Nimeke=Behind the 'Madrassa Hoax'|Julkaisija=MSNBC| Viitattu=|Kieli={{en}}}}</ref>
Eurooppalaista taustaa edustavat vieraat tieteet, kuten luonnontieteet tai filosofia joutuivat alun jälkeen epäsuosioon, koska niitä pidettiin tuhoisina uskonnolliselle hartaudelle.<ref name=":0">Huff, 2017, 144</ref> Madrasoihin ei syntynyt samanlaista muodollista opetussuunnitelmaa kuin eurooppalaisiin kouluihin, joissa trivium ja quadrivium eli seitsemän vapaata taidetta muodostivat opintojen perustan. Sen sijaan opiskelijat valitsivat vapaasti opettajan, jonka opetusta halusivat seurata. Opintosuorituksina opettaja antoi häntä riittäväksi kuunnelleelle oppilaalle diplomin (''ijza),'' joka oikeutti tämän itse opettamaan teosta, jonka hän oli opettajan lohdolla oppinut ulkoa. Painopiste oli ulkoa oppimisessa, ei tutkielmien teossa kuten eurooppalaisissa yliopistoissa.<ref name=":0" /> Kun opiskelija oli kerännyt riittävästi suorituksia, hän oli valmis liittymään ''ulaman'' eli pappisluokan jäseneksi ja toimimaan ''muftina, qadi''-tuomarina tai muissa tehtävissä
==Vanhempia edelleen toimivia madrasoja== ▼
Madrasoja pidetään joskus eurooppalaisen [[yliopisto]]laitoksen edeltäjinä,<ref name="ISE">{{Kirjaviite|Tekijä=Josef W. Meri|Nimeke=Medieval Islamic civilization : an encyclopedia|Vuosi=2006|Luku=|Sivu=457|Selite=ISBN 0-415-96690-6|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Routledge|Tunniste=|Kieli={{en}}}}</ref> mutta edellä kuvatut erot osoittavat niiden syvän erilaisuuden.
▲== VanhempiaVanhimpia edelleen toimivia madrasoja==
<br />
{| class="wikitable"
|-
! Perustettu !!Maa !! Kaupunki !!Madrassa !!Viite
|-
| 859 || {{Marokko}}|| [[Fès]]|| [[Al-Karaouinen yliopisto]] || rowspan="3" |<ref>{{cite book |last=Esposito|first=John |authorlink=John L. Esposito |coauthors= |editor= |others= |title=The Oxford Dictionary of Islam |origdate= |origyear= |origmonth= |url= |format= |accessdate= |edition= |series= |date= |year=2003 |month= |publisher=Oxford University Press |location= |language= |isbn=0-19-512559-2 |oclc= |doi= |id= |chapter= |chapterurl= |quote=|page=328 }}</ref><ref>Kettani, M. Ali. ''Engineering Education in the Arab World''. Middle East Journal, 1974, 28(4):441.</ref> <ref>The Guinness Book Of Records, Published 1998,ISBN 0-553-57895-2, p. 242</ref> <ref>{{cite book | title=[https://books.google.com/books?id=wyjnHZ1IIlgC&pg=PA18&dq=the+oldest+university+in+the+world+Bologna&hl=en&ei=lFy-TtitBY3RrQflnNnjAQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=3&ved=0CDsQ6AEwAg#v=onepage&q=the%20oldest%20university%20in%20the%20world%20Bologna&f=false The Challenge of Bologna]| author=Paul L. Gaston | year=2010 | pages=18 | isbn=1-57922-366-4}}</ref>
|-
| 970-972 || {{Egypti}}|| [[Kairo]]|| [[Al-Azharin yliopisto]]
|-
| 1065 || {{Iran}}|| [[Isfahan]] || Nizamiyya
|}
|
