Ero sivun ”Madrasa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 9:
Seldžukkien koraanikoulu poikkesi Euroopassa yleistyneistä alkeiskouluista, joissa opittiin lukemaan ja kirjoittamaan. Koraanikoulut keskittyivät Koraanin suurien ulkoa opetteluun ilman lukutaitoa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Huff, T.E.|Nimeke=Early modern science. Islam, China, and the West. 3rd ed.|Vuosi=2017|Sivu=141|Julkaisija=Cambridge University Press}}</ref> Koraanin resitaatio ilman ymmärrystä sisällöstä nähtiin uskonnon harjoittamisen muotona. Koraanikoulut olivat osaltaan syynä muslimimaissa vallinneeseen lukutaidottomuuteen, joka on jatkunut laajamittaisena nykypäiviin asti.<ref>Huff, 2017, 142</ref>
Koraanikoulut olivat ''madrasojen'' edeltäjiä, mutta lukutaito piti ylempää koulutusta varten hankkia muualta. Ne olivat islamilaisia opinahjoja, joissa keskityttiin pääasiassa islamilaisen šarialain ja sitä tukevien oppiaineitten opiskeluun. Myös niissä koraanikouluista tuttu ulkoluku oli pääasiallinen menetelmä.<ref>Huff, 2017, 141</ref> Varhaisimmat madrasojen edeltäjät ilmestyivät 900-luvun loppupuolella, mutta kypsässä muodossaan madrasa syntyi 1000-luvulla Bagdadissa.<ref>Huff, 2017, 143</ref> Organisaatioon kuuluivat rahastot, joista maksettiin rakennusten ylläpito, hallinnon ja opettajien palkat sekä opiskelijoiden stipendit. Opetus ja toimeentulo olivat opiskelijoille maksuttomia. Madrasat eivät kuitenkaan olleet yhteisöjä, kuten Euroopassa syntyneet yliopistot, vaan rakennuksia. 1100-1400 -luvuilla syntyi satoja madrasoja etenkin sellaisiin suuriin islamilaisiin keskuksiin kuin Bagdad, Damaskos, Kairo, Mekka tai Delhi. Eurooppalaista taustaa edustavat vieraat tieteet, kuten luonnontieteet tai filosofia joutuivat alun jälkeen epäsuosioon, koska niitä pidettiin tuhoisina uskonnolliselle hartaudelle.<ref>Huff, 2017, 144</ref> Madrasoihin ei syntynyt samanlaista muodollista opetussuunnitelmaa kuin eurooppalaisiin kouluihin, joissa trivium ja quadrivium eli seitsemän vapaata taidetta muodostivat opintojen perustan. Sen sijaan opiskelijat valitsivat vapaasti opettajan, jonka opetusta halusivat seurata.
[[Seldžukit|Seldžukkivisiiri]] [[Nizam al-Mulk]] vaikutti voimakkaasti madrasojen leviämiseen ja rakennutti laitoksia useisiin seldžukien hallitsemiin kaupunkeihin. Hänen alkuperäisenä tarkoituksenaan oli vahvistaa [[sunnalaisuus|sunnalaisuuden]] asemaa [[šiialaisuus|šiialaisuutta]] vastaan uskonnon opetuksen avulla. Madrasat levisivät nopeasti edelleen länteen ja 1200-luvun lopulla niitä löytyi jo [[Anatolia]]sta, [[Syyria]]sta ja [[Egypti]]stä. Madrasoja pidetään joskus myös eurooppalaisen [[yliopisto]]laitoksen edeltäjänä.<ref name="ISE">{{Kirjaviite | Tekijä = Josef W. Meri | Nimeke = Medieval Islamic civilization : an encyclopedia | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = 457 | Selite = ISBN 0-415-96690-6 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge | Tunniste = | Kieli = {{en}} }}</ref>
| |||