Ero sivun ”Hansaliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
siirsin lähdeosastosta pois kirjat, jokta on lisätty 25.6.2011 ilman että olisi lisätty tietoa, eivät siis ole lähteinä käytettyjä,
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
kh unohtui
Rivi 1:
[[Tiedosto:Haupthandelsroute Hanse.png|pienoiskuva|Hansaliiton pääkauppareitit.]]
 
'''Hansaliitto''' ([[Alasaksa|muinaisalasaksan]] sanasta ''hansa'' ’ryhmä, joukko’) – myös ''dudische Hanse'' ja ''deutsche Hanse'', {{k-la|hansa teutonica}} – oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa [[Itämeri|Itämeren]] ja Pohjois-[[Saksa]]n alueella 1200–1400-luvuilla. 1300-luvun alkupuolella Hansaliitto oli myös puolustusliitto ja se tiivistyi vuosisadan puolivälissä [[Lyypekki|Lyypekin]] johtamaksi suurvallaksi.
 
Rivi 15 ⟶ 14:
 
===Loppuaika===
Hansan valta hiipui 1500- ja 1600-luvuilla muun muassa hollantilaisten ja englantilaisten vahvistaessaan asemiaan [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] kaupassa. Toisaalla taas Itämeren kauppa siirtyi hiljalleen [[Tanska]]n ja [[Ruotsi]]n käsiin. Toinen merkittävä syy Hansan vallan hiipumiselle oli [[Amerikan manner|Amerikan]] löytyminen, joka siirsi kaupankäyntiä [[Atlantin valtameri|Atlantille]].<ref name="Hansa">{{Lehtiviite | Tekijä =Christensen, Else | Otsikko =Rahaa, valtaa ja politiikkaa | Julkaisu =Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta =2009 | Vuosikerta = | Numero =1/2010 | Sivut =43 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Bonnier }}</ref> [[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] myötä katolilaisuus katosi Pohjois-Euroopasta ja sen myötä tärkeän kauppa-artikkelin, suolasillin, kysyntä pieneni.<ref name="Hansa"/> Lisäksi usein erimieliset ja toisilleen epälojaalit kaupungit eivät kyenneet esiintymään yhtenäisenä rintamana suhteissaan vahvistuviin territoriaalivaltioihin nähden, minkä vuoksi niitä ei enää pidetty luotettavina neuvottelukumppaneina. Esimerkiksi [[Westfalenin rauha]]an johtaneisiin rauhanneuvotteluihin Hansan edustajia ei kutsuttu lainkaan. Viimeisille hansapäiville 1669 osallistui yhdeksän jäsentä, ja vain kolme (Lyypekki, Hampuri ja Bremen) pysyivätpysyi jäseninä lopulliseen purkautumiseen (1862) asti.
 
==Toiminta==
[[Tiedosto:Hanseatic museum Murtasken Bergen.jpg|pienoiskuva|Hansamuseo Norjassa [[Bergen]]issä, Norjassa, Bryggenin[[Bryggen]]in alueella ([[maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohde]]).]]
Hansakauppiaat osallistuivat monen kaupungin hallintoon. Esimerkiksi [[Ruotsi]]n keskiaikaisessa lainsäädännössä määrättiin tarkoin, kuinka monta saksalaista sai kuulua kaupungin raatiin ja monenko piti olla kotimaisia.
 
Hansakaupan merkityksen kannalta keskeistä oli uuden laivatyypin, [[koggi]]n, kehittäminen. Koggeihin mahtui varhaisempiin laivatyyppeihin verrattuna huomattavasti enemmän rahtia. Tärkeitä vientitavaroita olivat suola, kankaat ja taloustavarat. Ruotsista saatiin rautaa, Suomesta kalaa ja turkiksiakinturkiksia,{{selvennä|Miksi fokuspartikkeli -kin?}} Norjasta kalaa ja Venäjältä turkiksia ja mehiläisvahaa kirkon kynttilöihin. Lisäksi Hansa välitti pohjoiseen eurooppalaisia vaikutteita, kieltä, kirjallisuutta ja muotia pohjoiseen.
 
Hansa keskittyi pääasiassa kauppaan, mutta sillä oli myös sotilaallista voimaa. Se puolusti jäsentensä etuja aikana, jolloin ei ollut olemassa yhtenäistä Saksaa, joka olisi kyennyt antamaan takeet kaupankäynnin turvallisuudesta. [[Tanska]] jatkoi itsenäistä kaupankäyntiä Itämerellä vielä viikinkiajan jälkeenkin, ja Tanskan kuninkaan [[Valdemar IV|Valdemar IV:n]] aikana (1340–1377) hansanHansan oli kahdesti puolustauduttava Tanskan yrityksiltä puuttua liiton asioihin.
 
==Hansakaupunkeja==