Ero sivun ”Väinö Kaikkonen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p koodifix, replaced: </br> → <br> (2) using AWB
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
p kuvakoon määr pois, -w using AWB
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Kaikkonen vaino.jpg|thumbpienoiskuva|150pxupright|Väinö Antero Kaikkonen]]
'''Väinö Antero Kaikkonen''' ([[7. huhtikuuta]] [[1895]] [[Kemi]] – [[14. kesäkuuta]] [[1946]]) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Jaakko Kaikkonen ja Ida Maria Pajari. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Ida Maria Suutarin kanssa.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>
 
Rivi 6:
==Jääkärikausi==
[[KuvaTiedosto:Jaakaripataljoonan ratsuosasto.jpg|thumb|300pxpienoiskuva|Jääkäripataljoonan ratsuosasto Libaussa syksyllä 1917. Etualalla Luutnantti Sievert ja Zugführer Ljungberg.]]
Tämä kemiläinen maanviljelijä liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 2. komppaniaan 26. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Myöhemmin hänet siirrettiin pataljoonan ratsuosastoon.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Suomen sisällissota==
Kaikkonen saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan ryhmän- ja joukkueenjohtajaksi 3. Jääkärirykmentin [[7. jääkäripataljoona]]n 1. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella, Aittolahdella, Lyykylässä, Mannikkalassa ja Talissa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Sisällissodan jälkeinen aika==
Rivi 16:
 
==Talvi- ja jatkosota==
Kaikkonen osallistui talvisotaan työnjohtajana Työryhmä Kärkkäisessä, missä tehtävässä hän jatkoi aluksi välirauhan solmimisen jälkeen, josta hänet kumminkin siirrettiin myöhemmin Työryhmä 210:een. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin huoltoupseeriksi 4. Armeijakunnan Henkilötäydennyskeskukseen, josta hänet siirrettiin rintamajoukkoihin aluksi joukkueenjohtajaksi ja myöhemmin komppanianpäälliköksi Jalkaväkirykmentti 45:n 3. pataljoonan 9. komppaniaan ja osallistui taisteluihin Viipurinlahden suunnalla ja Itä-Karjalassa. Hän haavoittui Käppäselässä 3. marraskuuta 1941. Haavoista toivuttuaan hänet siirrettiin koulutusupseeriksi Jalkaväenkoulutuskeskus 19:sta, josta hänet siirrettiin yhdysupseeriksi[[yhteysupseeri]]ksi Viipurin Ilmasuojelupiiriin. Vuonna 1942 hänet siirrettiin työnjohtajaksi eri linnoitusyksiköihin, joissa hän toimikin sodan loppuun saakka.<ref name="SJE1975"/>
 
 
{{Ylennykset ja kunniamerkit
Rivi 43 ⟶ 42:
{{Viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Kaikkonen, Väinö}}
[[Luokka:Jääkärit]]
[[Luokka:Vuonna 1895 syntyneet]]