Ero sivun ”Vilho Korte” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuolinvuosi hautakiven perusteella |
p kuvakoon määr pois, w using AWB |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Korte vilho.png|
'''Vilho Korte''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|16|3|1895|[[Kaukola]]|||1977|}}) oli suomalainen jääkärimajuri. Korte oli sotilasoppinsa Saksasta hakenut jääkäri, joka joutui taisteluihin niin ensimmäisessä maailmansodassa kuin Suomen sisällissodassakin ja toisen maailmansodan aikana talvi- ja jatkosodassa. Näistä ansioistaan hänelle myönnettiin lopulta kolmannen luokan Vapaudenristi kahteen kertaan ja saksalaisten myöntämä toisen luokan Rautaristi.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref><ref>[https://billiongraves.com/grave/Vilho-Korte/15021901 (kuva Vilho Kortteen hautakivestä Malmin hautausmaalla Helsingissä] Billiongraves.com. Viitattu 16.8.2018.</ref>
Rivi 9:
==Jääkärikausi==
[[
Korte liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. konekiväärikomppaniaan 8. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Hänet siirrettiin pataljoonan rintamalta paluun jälkeen 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917 ja osallistui samana vuonna Polangenissa järjestetyille erikoiskursseille ([[Sprengkommando Polangen|pommarikurssi]]).<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
==Suomen sisällissota==
Korte komennettiin Saksasta Suomeen 2. joulukuuta 1917 ja hän saapui Aspuskäriin Merikarvialle aselaiva [[S/S Equity]]n toisella retkellä 8. joulukuuta 1917. Suomessa hän toimi aluksi sotilaskouluttajana Jyväskylässä, mistä hän siirtyi samoihin tehtäviin 9. tammikuuta 1918 Karstulan alueelle. Karstulassa hänen tehtävänään oli antaa sotilaskoulutus paikallisille suojeluskuntajoukoille ja muodostaa näin koulutetuista joukoista kaksi komppaniaa, joista toisen piti olla konekiväärikomppania. Karstulasta hän jatkoi matkaansa Viitasaarelle ja Kivijärvelle, missä hän niin ikään koulutti paikallisia suojeluskuntajoukkoja, jotka koostuivat lähinnä paikkakuntien opiskelijoista ja viljelijöistä. Edellä mainituista joukoista hän kokosi joukon, joka 1. helmikuuta 1918 hänen johdollaan riisui aseista Jyväskylän oluttehtaalle majoitetut venäläiset joukot ilman tulitaistelua,<ref>Suomen vapaussota II, 1930, s. 352–353</ref> jonka jälkeen hän johdatti joukkonsa Haapakoskelle ja edelleen Vilppulaan. Vilppulasta hänet komennettiin 7. helmikuuta 1918 osastoineen [[Savon rintama]]lle Mäntyharjulle, missä otti osaa Papinpojan taisteluun ja kirkonkylän valtaukseen.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
Mäntyharjulta hänet siirrettiin joukkoineen Eväjärvelle, missä osasto liitettiin [[Pohjois-Hämeen rykmentti 2. pataljoona|Pohjois-Hämeen rykmentin II pataljoonan]] 3. komppaniaksi, hänen jatkaessa nyt nimitettynä komppanianpäällikkönä. Korte otti osaa sisällissodan taisteluihin edellä mainittujen lisäksi Vilppulassa, Länkipohjassa, Vilkkilässä, Haavistolla, Kokkolankylässä, Orivedellä, Lempäälässä, Tampereella ja Viipurissa. Näissä käymissään taisteluissa hän haavoittui yhden kerran lievästi Hatanpäässä 25. maaliskuuta 1918.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
Rivi 21:
==Talvi- ja jatkosota==
Korte osallistui [[talvisota]]an pataljoonan komentajana [[Jalkaväkirykmentti 28 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 28:ssa]], josta hänet siirrettiin Kenttätäydennyspataljoona 10:n komentajaksi. Hän siirtyi täydennyspataljoonan komentajana pataljoonan komentajaksi [[Jalkaväkirykmentti 23 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 23:een]], josta hänet siirrettiin edelleen Työpataljoona 11 komentajaksi. Vielä ennen sodan päättymistä hänet siirrettiin
[[Välirauha]]n aikana hän toimi aluksi edelleen yhteysupseerina, kunnes hänet siirrettiin myöhemmin pataljoonan komentajaksi Jalkaväenkoulutuskeskus 3:een, josta hänet siirrettiin edelleen Jalkaväkirykmentti 43:een. Seuraavaksi hänet siirrettiin pataljoonan komentajan viransijaiseksi 10. Prikaatiin, missä hän jatkoi varsinaisen komentajan palattua komentajan apulaisena. Myöhemmin hän toimi prikaatin aliupseerikoulun johtajana. Prikaatista hän siirtyi Suojeluskuntajärjestöön, missä hänet sijoitettiin toiseksi sotilasohjaajaksi Lahden suojeluskuntapiiriin.<ref name="SJE1975"/>
[[Jatkosota|Jatkosodan]] puhjettua Korte määrättiin 49. Kuormastokomppanian päälliköksi, mistä hänet siirrettiin edelleen Jääkäripataljoona 1:n konekiväärikomppanianpäälliköksi. Jääkäripataljoonasta hänet siirrettiin pataljoonan komentajaksi Jalkaväkirykmentti 5:een ja edelleen Jalkaväenkoulutuskeskus 1:een. Vuonna 1942 hänet nimitettiin Lahden varuskunnan komendantiksi ja edelleen Lahden suojeluskuntapiirin 1:n toimiston päälliköksi, missä tehtävässä hän oli vuoteen 1943 saakka. Lopulta hänet siirrettiin pataljoonan komentajaksi Järjestyskeskus 1:een, missä hän palvelikin sodan loppuun saakka. Korte otti osaa jatkosodan taisteluihin Tolvajärvellä, Aittojoella, Moisiovaaralla, Onkamuksessa, Säämäjärvellä, Markelitsassa, Villavaaralla ja Suojunjoella.<ref name="SJE1975"/>
==Sotien jälkeinen aika==
Korte jatkoi sotien jälkeen palveluaan Järjestyskeskuksessa, josta hänet siirrettiin piakkoin lakkautuspalkalle ja hän siirtyi Vakuutusyhtiö Salaman palvelukseen Lahteen tarkastajaksi. Vuonna 1949 hän siirtyi Rauma-Repola Oy:n palvelukseen Lahden tehtaille mittamieheksi, missä hän työskentelikin sitten aina vuoteen 1965 saakka.<ref name="SJE1975"/>
{{Ylennykset ja kunniamerkit
Rivi 55:
{{AAKKOSTUS:Korte, Vilho}}
[[Luokka:Jääkärit]]
[[Luokka:Vuonna 1895 syntyneet]]
| |||