Ero sivun ”Valter Vieska” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti siirsi Viitteet osion oikealle tasolle.
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
p kuvakoon määr pois, w using AWB
Rivi 5:
 
== Jääkärikausi ==
[[KuvaTiedosto:4 jaakarikomppania.jpg|thumb|300pxpienoiskuva|Jääkäripataljoona 27:n 4. komppania.]]
Vieska liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 4. helmikuuta 1916 ja otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahden rannikkoasemissa sekä Aa-joen talvitaisteluissa.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
Rivi 20:
[[Talvisota]]an Vieska osallistui [[Erillinen Pataljoona 2 (talvisota)|Erillinen Pataljoona 2:n]] ([[4. Prikaati (talvisota)|4. Prikaati]]) komentajana ja osallistui taisteluihin Karjalankannaksella. [[Välirauha]]n aikana hänet komennettiin Jalkaväen koulutuskeskus 11:een, josta hänet siirrettiin komento-osaston päälliköksi Kotijoukkojen esikuntaan, kunnes sai siirron [[Lahden suojeluskuntapiiri]]in, missä hän toimi ensimmäisenä sotilasohjaajana. Vielä ennen jatkosodan puhkeamista hänet siirrettiin [[8. Prikaati (välirauha)|8. Prikaatin]] esikuntaa.<ref name="SJE1975"/>
 
[[Jatkosota|Jatkosodan]] puhjettua hänet komennettiin [[Jalkaväkirykmentti 29 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 29:n]] II pataljoonan komentajaksi, missä tehtävässä hän osallistui taisteluihin Laatokan Karjalassa. Hänet siirrettiin vielä vuonna 1941 sotasaaliin evakuointitoimiston päälliköksi [[Suomen VI Armeijakunta (jatkosota)|VI Armeijakunnan]] esikuntaan. Armeijakunnan esikunnasta hänet komennettiin [[Saksa]]an, mistä hän palveli lyhyitä kausia vuoteen 1943 saakka. Vuonna 1942 hän toimi myös [[Jalkaväenkoulutuskeskus 1 (jatkosota)|Jalkaväenkoulutuskeskus 1:ssä]], mistä hänet siirrettiin Saksan yhteyksiensä johdosta yhteysupseeriksi[[yhteysupseeri]]ksi Rovaniemellä toimivaan Esikunta-Roihin, missä hän palveli vuoteen 1943 saakka, jolloin hänet siirrettiin [[Päämaja]]n Koulutusosaston toimistopäälliköksi, kunnes suurhyökkäyksen alkaessa hänet komennettiin rintamalle ja hän sai komentoonsa [[19. Prikaati (jatkosota)|19. Prikaatin]] I pataljoonan (I/19. Pr), minkä komentajana otti osaa taisteluihin Karjalankannaksella. Sotatoimien loputtua hänet siirrettiin [[Jalkaväenkoulutuskeskus 29 (jatkosota)|Jalkaväenkoulutuskeskus 29:n]] aliupseerikoulun johtajaksi ja toimi myös Päämajan kenttätuomioistuimen vanhempana sotilasjäsenenä vuonna 1944. Hän erosi vielä samana vuonna vakinaisesta palveluksesta ja siirtyi myöhemmin vuonna 1948 [[Invalidisäätiö]]n palvelukseen, missä tehtävässä toimi vuoteen 1950 saakka, jolloin siirtyi [[Hengitysliitto|Tuberkuloosiliiton]] palvelukseen ollen sen palveluksessa vuoteen 1952 saakka.<ref name="SJE1975"/>
 
{{Ylennykset ja kunniamerkit