Wikipedia

Ero sivun ”Seven Pillars of Wisdom” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
38 359 muokkausta
p →‎top: lihavoitu + kursivoitu teksti muutettu pelkästään lihavoiduksi using AWB
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
13 545 muokkausta
p kuvakoon määr pois, w using AWB
Rivi 50:
 
== Taustaa ==
[[Tiedosto:Lcamel.jpg|pienoiskuva|175pxupright|Lawrence kuvattuna [[Akaba]]ssa 1917.]]
[[T. E. Lawrence]] toimi vuosina 1916–1918 brittien yhteysupseerina[[yhteysupseeri]]na prinssi [[Faisal I (Irak)|Faisalin]] joukoissa [[arabikapina]]n yhteydessä. Lawrencen aikomukset kirjoittaa kokemuksistaan myöhemmin kirja käyvät jo ilmi hänen kirjeenvaihdostaan syyskuulta 1917. Lawrence teki jo sodan aikana muistiinpanoja, jotka olivat lähinnä paikkojen ja ihmisten kuvauksia, sillä oli vaara, että ne olisivat voineet joutua vihollisen käsiin.<ref name="jwilson">{{Verkkoviite | Osoite = http://telstudies.org/discussion/writings_and_criticism/wilson_7_pillars_1.shtml | Nimeke = Seven Pillars of Wisdom, Triumph and Tragedy: The story of Seven Pillars: 1917-23 | Tekijä = Wilson, Jeremy | Selite = sivu 1 | Julkaisija = Telstudies.org | Ajankohta = 2004 | Viitattu = 28.6.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Arabikapina huipentui Lawrencen osalta [[Damaskoksen valtaus (1918)|Damaskoksen valtaukseen]] lokakuussa 1918. Sen jälkeen Lawrence palasi Englantiin, jossa ei salannut aikeitaan kirjoittaa kirja. Kuitenkin esimerkiksi kirjeessään [[Charles Montagu Doughty|Charles Doughtylle]] hän totesi, ettei kirjaa ole välttämättä tarkoitettu julkaistavaksi, sillä se saattaisi loukata elossa olevia henkilöitä, myös häntä itseään.<ref name="jwilson"/>
Rivi 57:
== Kirjoitus- ja julkaisuhistoria ==
=== Ensimmäiset versiot ===
Kirjan alkuvaiheista tiedetään melko vähän, sillä Lawrencen 1920–1921 käymästä kirjeenvaihdosta on vain vähän tallella.<ref name="jwilson"/> Lawrence alkoi kirjoittaa kirjaa vuoden 1919 alkupuoliskolla osallistuessaan [[Pariisin rauhankonferenssi]]in ja jatkoi sitä myöhemmin ollessaan [[Egypti]]ssä ja palattuaan Englantiin. Joulukuussa hän kuitenkin kadotti suurimman osan kirjan raakaversiosta vaihtaessaan junaa [[Readingin rautatieasema|Readingin asemalla]].<ref name="spw15-20">{{Kirjaviite | Tekijä = Lawrence, T. E. | Nimeke = Seven Pillars of Wisdom | Vuosi = 2008 | Luku = Preface by A. W. Lawrence | Sivu = 15–20 | Selite = (Some Notes on the Writing of Seven Pillars of Wisdom by T. E. Shaw) | Julkaisupaikka = Random House, Lontoo | Julkaisija = Vintage | TunnisteIsbn = ISBN 978-0-099-51178-6 | Viitattu = 29.11.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> Katoamisesta ilmoitettiin lehdessä, mutta varastetuiksi oletettuja muistiinpanoja ei löytynyt.<ref name="jwilson"/> Lawrence viittaa tähän ensimmäiseen versioon nimellä ”Text&nbsp;I”, jonka pituus olisi hänen mukaansa ollut valmistuessaan noin 250&nbsp;000 sanaa.<ref name="spw15-20"/>
 
Lawrence kertoi käyttäneensä kirjan kirjoittamisen apuna sota-aikana tekemiään muistiipanoja, jotka hän hävitti sitä mukaa kuin kirja valmistui. Siksi hän joutui kirjoittamaan muistinvaraisesti aloittaessaan työtä uudelleen noin kuukautta myöhemmin [[Lontoo]]ssa.<ref name="spw15-20"/> Ainoastaan kirjan ensimmäisistä luvuista oli osa säilynyt, sillä Lawrence oli lainannut niitä tuttavalleen.<ref name="jwilson"/> Lawrence kirjoitti toisen version pitkissä rupeamissa noin kolmen kuukauden aikana. Esimerkiksi kirjan 6 hän kertoi kirjoittaneensa vuorokaudessa. ”Text&nbsp;II” oli Lawrencen arvion mukaan pituudeltaan yli 400&nbsp;000 sanaa. Lawrencen omien sanojen mukaan version kielellinen tyyli oli kuitenkin toivoton, ja hän teki siihen korjauksia vuoden 1920 aikana.<ref name="spw15-20"/>
Rivi 64:
 
=== Oxfordin laitos ===
[[Tiedosto:Thomas Edward Lawrence-London Barton St.JPG|pienoiskuva|175pxupright|14 Barton Street [[Westminster]]issä [[Lontoo]]ssa, jossa Lawrence kirjoitti sotamuistelmiaan 1919–1920.<ref name="telstudiesmemorials">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telstudies.org/reference/memorials.shtml | Nimeke = Memorials to T. E. Lawrence | Tekijä = Wilson, Jeremy | Julkaisu = Telstudies.org | Viitattu = 17.11.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>]]
Lawrence ryhtyi 1921 työstämään valmistuneen toisen version pohjalta muistelmiensa kolmatta versiota, jota hän kirjoitti työskennellessään [[Colonial Office]]ssa 1921–1922.<ref name="jwilson"/> Kolmas versio eli ”Text III”,<ref name="spw15-20"/> joka tunnetaan nimellä "Oxford Text",<ref name="jwilson"/> valmistui Lontoossa helmikuussa 1922.<ref name="spw15-20"/> Sen pituus oli noin 335&nbsp;000 sanaa.<ref name="korda495">Korda, s. 495.</ref> Toisen version Lawrence poltti 1922 yhtä sivua lukuun ottamatta.<ref name="spw15-20"/> Tekstistä otettiin [[Oxford Times]] -lehden [[kirjapaino]]ssa kahdeksan korjausvedosta.<ref name="spw15-20"/> Lawrence ei halunnut kenenkään lukevan kirjaa painovaiheessa, minkä vuoksi hän lähetti sen painoon sekalaisessa järjestyksessä ja sivut numeroimattomina.<ref name="korda539">Korda, s. 539.</ref>
 
Rivi 77:
 
=== Erämaan kapina ===
[[Tiedosto:T.E. Lawrence by William Orpen.jpg|pienoiskuva|175pxupright|Lawrence [[William Orpen]]in maalaamassa muotokuvassa.]]
Vuoden 1925 alussa Lawrence myi suurelle yleisölle tarkoitetun lyhennelmän julkaisuoikeudet Jonathan Cape -kustantamolle. Tilaajien painoksen tuotantokustannukset olivat ylittänneet budjetin, minkä vuoksi Lawrence tarvitsi lisää rahaa voidakseen viedä hankkeen loppuun saakka. Kirja sovittiin julkaistavaksi vuonna 1927, ja Lawrence ryhtyi työstämään lyhennelmää Garnettin aikaisemmin tekemän version pohjalta.<ref name="korda602–603">Korda, s. 602–603.</ref> Valmiin lyhennelmän pituudeksi tuli Lawrencen mukaan lopulta noin 130&nbsp;000 sanaa.<ref name="spw15-20"/>
 
Rivi 100:
Kirjan alussa on Lawrencen kirjoittama runo, jonka omistuskirjoitus ”S.A.” on herättänyt spekulaatiota sen merkityksestä. Ehdotettuja henkilöitä ovat olleet muun muassa kiinni jäänyt ja turkkilaisten kiduttamaksi joutunut juutalainen vakooja [[Sarah Aaronsohn]] sekä Lawrencen [[Arabian kieli|arabian kielen]] opettajana ennen sotaa toiminut Faredeeh el Akle. Lawrence ei kuitenkaan koskaan itse tavannut Sarah Aaronsohnia. Lisäksi Fareedeh el Akle on itse sanonut, ettei nimi viittaa häneen.<ref name="korda497499">Korda, s. 497–499.</ref>
 
Lawrence ei koskaan paljastanut omistuskirjoituksen merkitystä,<ref name="anderson462–463">Anderson, s. 462–463.</ref> mutta sanoi sen viittaavan sekä henkilöön että paikkaan.<ref name="korda497499"/> [[Michael Korda]] ja [[Scott Anderson (kirjailija)|Scott Anderson]] uskovat, että lyhenne viittaa Lawrencea kahdeksan vuotta nuorempaan arabipoikaan [[Dahoum]]iin, johon tämän tutustui työskennellessään arkeologina [[Karkemiš]]in kaivauksilla ennen ensimmäistä maailmansotaa.<ref name="anderson462–463korda497499"/><ref name="korda497499anderson462–463"/>
 
=== Rakenne ja pituus ===
Rivi 131:
 
== Vastaanotto ==
[[Tiedosto:Ljohn.jpg|thumb|175pxpienoiskuva|vasen|upright|[[Augustus John]]in maalaama Lawrencen muotokuva vuodelta 1919.]]
 
=== Aikalaisarvioita ===
Rivi 150:
 
== Elokuvasovitus ==
[[Tiedosto:Lawrence of arabia ver3 xxlg.jpg|pienoiskuva|175pxupright|[[David Lean]]in ohjaaman ''[[Arabian Lawrence]]'' (1962) -elokuvasovituksen teatterijuliste vuodelta 1963.]]
Elokuvaoikeudet ''Erämaan kapina'' -lyhennelmään myytiin ensimmäisen kerran vuonna 1928. Sittemmin ne päätyivät [[unkari]]laissyntyisen elokuvaohjaajan [[Alexander Korda]]n omistukseen. 1935 järjestetyssä tapaamisessa Korda lupasi Lawrencelle olla tekemättä kirjasta elokuvaa tämän elinaikana.<ref name="korda667–669">Korda, s. 667–669.</ref> Lawrencen kuoltua samana vuonna Korda omisti edelleen kirjan elokuvaoikeudet. Kordan elokuvasuunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä rahoituksen löytäminen oli hankalaa ja poliittinen ajankohta Lähi-itään sijoittuvalle elokuvalle herkkä.<ref name="korda691–694">Korda, s. 691–694.</ref>
 
Rivi 160:
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Korda, Michael | Nimeke = Hero: The Life and Legend of Lawrence of Arabia | Vuosi = 2010| Julkaisija = Harper | TunnisteIsbn = ISBN 978-0-06-171261-6 | Viitattu = 4.10.2012 | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Anderson, Scott | Nimeke = Lawrence in Arabia: War, Deceit, Imperial Folly and the Making of the Modern Middle East | Vuosi = 2013 | Julkaisija = Doubleday | TunnisteIsbn = ISBN 978-0-385-53293-8 | Kieli = {{en}}}}
 
=== Viitteet ===
{{viitteetViitteet|Sarakkeetsarakkeet}}
 
[[Luokka:Vuoden 1922 kirjat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Seven_Pillars_of_Wisdom”