Ero sivun ”Saksan Itämeren-divisioona” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w |
p nbsp using AWB |
||
Rivi 1:
[[
'''Saksan Itämeren-divisioona''' ({{k-de|Die Ostsee-Division}}) oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi [[Rüdiger von der Goltz]]in komentama noin 10
Toinen, vapaaherra ja eversti [[Otto von Brandenstein]]in komentama saksalaisyksikkö, [[Osasto Brandenstein|Osasto Brandenstein 3000 miestä]] nousi maihin [[Loviisa]]n [[Valko]]ssa 7. huhtikuuta 1918 alkaen useana [[Tallinna]]sta suoritettuna kuljetuksena ja valtasi [[Lahti|Lahden]]. Yhdessä tämän maihinnousuosaston kanssa Itämeren-divisioonan miesvahvuus nousi noin 13
Lisäksi Tammisaareen laivattiin 14. vahvennettu Jääkäripataljoona vahvuudeltaan n 1000 miestä ja Helsingin valtaukseen osallistui laivaston taisteluosasto n. 400 miestä. Itämeren Divisioonan kokonaisvahvuus oli runsaat 14
Itämeren divisioonan esikunnassa [[valkoiset|Suomen valkoista armeijaa]] edusti eversti [[Vilhelm Aleksander Thesleff]] ja hänellä oli adjutanttina [[Aksel Woldemar Falkenberg]], joka toimi yhdysmiehenä ylipäällikkö [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]]in ja Thesleffin välillä.
==Vaasan senaatin kutsu ja liittosopimus==
Rivi 15:
== Maihinnousu Hankoon ==
[[Tiedosto:Goltzin julistus suomalaisille.jpg|
Itämeren-divisioonan kuljetuksen Hankoon suoritti [[Saksan keisarikunnan laivasto]]n Itämeren-erikoisryhmä. Erikoisryhmä oli jaettu kuuteen ryhmään, joista ensimmäisen tehtävä oli raivata muulle laivastolle muutaman meripeninkulman miinoista vapaan väylä. Tämä etujoukko käsitti neljä miinanetsintäpuolilaivuetta ja III saarronmurtajaryhmän saarronmurtaja Steigerwaldin johdolla, joita avusti [[jäänmurtaja Sampo]] (joutui saattamaan ensin S/S Arcturuksen Vaasaan ja palasi myöhemmin auttamaan Erikoisryhmän aluksia). Tätä miinanetsintä ja saarrostusjaostoa johdettiin miinanetsintäalukselta A 62.
Etujoukon perässä purjehti pääjoukko, joka käsitti linjalaivoja ja muutaman torpedoaluksen ja liikennelaiva S/S Vorwätsin. Pääjoukon perässä purjehtivat lippulaivana linjalaiva Westfalen ja sen sisaralus Posen, jota seurasi varsinainen kuljetuslaivasto johdossa risteilijä Koldberg, jonka perässä seurasi kolme kuljetusryhmää, joista ensimmäiseen kuuluivat Kuljetusalus S/S Bahia Castillo, S/S Buenos Aires, S/S Cassel, S/S Frankfurt ja suomalaisille jääkäreillekin tuttu pieni kuljetusalus [[S/S Equity]].
Toista kuljetusryhmää veti miinalaiva Nautilus (saapui johtamaan ryhmäänsä vasta Suomenlahden miina-alueen rajoilta, jota ennen toista ja kolmatta kuljetusryhmää veti risteilijä Möwe) ja sitä seurasivat kuljetusalukset S/S Schleswig, S/S Chemnitz ja S/S Hannover. Kolmatta kuljetusryhmää veti risteilijä Möwe perässään kuljetusalukset S/S Habsburg, S/S Altenburg ja S/S Giessen.
Erikoisryhmän viimeisenä ryhmänä oli hinaajaryhmä, joka käsitti yhden torpedoaluksen (T 155) ja sitä seurasi pumppualus S/S Norder perässään kaksi hinaajaa Vosslopp ja Schulau ja kummankin hinaajan perässä oli hinauksessa yksi viidensadan tonnin proomu. Koko joukon hännillä oli pieni kuljetusalus S/S Arnold Köpke.
Rivi 26:
Näiden lisäksi operaatiossa avusti panssarilaiva Beowulf, torpedoalus T 141 ja poijunlaskija Kiel sekä 2. miinanraivausdivisioona, joka sisälsi moottoriveneitä ja etuvartiopuolijoukkueen joiden kaikkien tuli toimia Erikoisryhmän etsintäosastona.
[[
Saksalainen Itämeren-divisioona oli saatu lastattua edellä selostettuun laivastoon [[Danzig]]issa 30. maaliskuuta mennessä, ja se lähti matkaan 1. huhtikuuta 1918 Neufahrwasserin rediltä, kun etujoukolta oli saatu tieto miinakenttään avatusta kahden meripeninkulman levyisestä väylästä. Matkalla Hankoon saattueen tuli saada Saksan ilmavoimilta tulitukea, joka suoritettaisiin Russarön linnoitussaarta vastaan. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan jouduttu käyttämään vaan linnakkeen venäläiset sotilaat antautuivat ehdoitta ilman laukaustenvaihtoa (jostain syystä linnakkeen tykeistä puuttuivat lukot). Saattue saapui Hangon redille 3. huhtikuuta, ja sen [[maihinnoususotatoimi|maihinnousu]] saatiin suoritettua divisioonan siinä määrin, että se oli marssivalmiina 4. huhtikuuta kello 17:00 ja kokonaisuudessaan kuormasto oli purettu seuraava päivänä.<ref>''Suomen vapaussota VII'', s. 62–77.</ref>
Rivi 39:
==12. nostoväkidivisioonan esikunta==
[[Tiedosto:Saksalaiset joukot Karjaan asemalla.jpg|
*Komentaja kenraalimajuri kreivi Rüriger von der Goltz.
*1. yleisesikuntaupseeri: yleisesikuntakapteeni Karmann.
Rivi 70:
===Viitteet===
{{Viitteet}}
[[Luokka:Länsiarmeija]]
| |||