Ero sivun ”Lahoaminen” versioiden välillä

'''Lahoamiseksi''' kutsutaan tapahtumaa, kun [[bakteeribakteerit]]t ja [[sienet]] hajottavat kuollutta eliötä [[happi|hapellisessa]] ympäristössä. Toisin kuin [[mätäneminen]], lahoaminen ei tuota voimakasta hajua. Lahoaminen luokitellaan hitaaksi [[palaminen|palamiseksi]], eli aineen reaktioksi hapen kanssa ilman liekkiä.

Puulla lahot voidaan hajoamistavan mukaan jakaa kolmeen lahotyyppiin eli [[ruskolaho]]on, [[valkolaho]]on ja [[katkolaho]]on. Puun lahoamista on perinteisesti torjuttu [[terva]]lla ja nykyisin myös erilaisilla pintakäsittely- ja kyllästysaineilla.

[[Puu]]n kasvunaikaisina lahottajina toimivat [[juurikäävät]] ja [[mesisienet]] kuten [[pohjanmesisieni]]. Puun pintavaurioihin pesiytyy helposti [[verinahakka]]sieni (''Stereum sanguinolentum'') alkaen lahottaa puuta. Rakennuksissa lahottajina esiintyviä [[lahottajasieni]]ä ovat esimerkiksi [[lattiasieni]] (''Serpula lacrymans''), [[kellarisieni]] (''Coniophora puteana'') ja [[kelokääpä]] (''Antrodia sinuosa'').

Monet [[eliölaji]]t tarvitsevat [[lahopuu]]ta elääkseen. Lahoamisen edetessä eri lahottajaeliöt seuraavat toinen toistaan muodostaen [[ekologinen sukkessio|ekologisen sukkession]] ja tämän seurauksena lahoamisen eri vaiheissa lahopuulla elävät eri eliöt. Lahopuilla esiintyvistä lajeista monet ovat [[metsätalous|metsätalouden]] tehostuessa harvinaistuneet.