Ero sivun ”Julius Caesar” versioiden välillä

11 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
p
(parempi näin)
Kun [[Sulla]] kaappasi vallan Mariuksen kuoleman jälkeen vuonna 86 eaa., vaikutusvaltaiseksi noussut Juliusten suku joutui nopeasti vaikeuksiin, sillä heistä monilla oli siteitä Sullan vastustajiin ja heidän tukijoihinsa.<ref name="Livius1">{{Verkkoviite|Tekijä=Jona Lendering |Nimeke=Gaius Julius Caesar |Viitattu=29. toukokuuta 2007 |Osoite=http://www.livius.org/caa-can/caesar/caesar01.html |Julkaisija=Livius.org }}</ref> Sulla pyrki heikentämään mahdollisia vastustajiaan laskemalla arvovaltaisten roomalaisten sukujen valtaa. Yksi hänen keinoistaan oli purkaa näiden välisiä avioliittoja ja Sulla vaati myös Caesaria eroamaan vaimostaan. Caesar kuitenkin kieltäytyi, jolloin Sulla pakkolunasti hänen ja vaimonsa omaisuuden valtiolle. [[Proskriptio]]lla etsintäkuulutettu Caesar pakeni maan alle viettäen lähes jokaisen yön eri talossa. Caesarin korkea-arvoiset ystävät ja tukijat onnistuivat vetoamaan Sullaan, joka antoi periksi ja armahti hänet, tosin kieltäen häneltä oikeuden Flamen Dialiksen virkaan rangaistuksena. Caesar pystyi palaamaan julkiseen elämään, mutta koska hän oli varaton ja työtön, hän otti vastaan [[Attasea|sotilasattasean]] paikan [[Asia (provinssi)|Asian provinssissa]].<ref>Kamm 2006, s. 30-31</ref><ref>Billows 2006, s. 46–48, 53–54</ref> Idässä hän osallistui useisiin sotatoimiin. Hän taisteli esimerkiksi [[Merirosvous|merirosvoja]] vastaan [[Kilikia]]ssa. Caesarille myönnettiin muun muassa ''[[corona civica]]'' -seppele roomalaisen sotilaan hengen pelastamisesta. <ref>Billows 2006, s. 57</ref>
 
Vuonna 78 eaa. Sullan kuoleman jälkeen Caesar palasi Roomaan, jossa hän oli käytännössä tuntematon. Uraa havittelevalle ylhäisnuorelle yksi nopeista keinoista tavoitella huomiota oli asianajajan tehtävä, jossa oli mahdollista syyttää korkea-arvoisia virkamiehiä. Vuonna 77 eaa. Makedonian provinssista kantautui valituksia sen maaherrasta [[prokonsuli]] [[Gnaeus Cornelius Dolabella]]sta ja Caesar sai tehtäväkseen syyttää häntä korruptiosta. Dolabellan puolustajiksi tuli kokenut voimakaksikko, [[Gaius Aurelius Cotta]] ja [[Quintus Hortensius]], joita Cicero piti noihin aikoihin Rooman taitavimpina puhujina. Caesar hävisi oikeudenkäynnin, mutta onnistui päätavoitteessaan eli maineen keräämisessä. Hänen esiintymisensä mainittiin useissa aikalaiskommenteissa. Caesarin avauspuheenvuoro oli niin vaikuttava, että hän saattoi julkaista sen omana teoksenaan oikeudenkäynnin jälkeen markkinoidakseen kykyjään tuleville toimeksiantajille. Seuraavaksi hän syytti kreikkalaisten pyynnöstä [[Gaius Antonius Hybrida|Gaius Antoniusta]], jonka kerrottiin haalineen aggressiivisesti omaisuutta Mithridateen vastaisella sotaretkellä. Tällä kertaa Caesar onnistui ajamaan syytetyn niin nurkkaan, että tämä pyysi peloissaan oikeudenkäynnin lakkauttamista [[kansantribuuni]]lta.<ref>Goldsworthy 2006, s. 71-74</ref> Noihin aikoihin syntyi hänen ainoa aviollinen lapsensa, tytär Julia.<ref>Goldsworthy 2006, s. 82</ref>
 
Vuonna 75 eaa. Caesar matkusti [[Ródos|Ródokselle]] opiskelemaan tunnetun [[oraattori]]n [[Apollonios Molon]]in alaisena.<ref>Kamm 2006, s. 33</ref> Tällä matkalla Caesar joutui [[Farmakonísi|farmakonísilaisten]] merirosvojen vangiksi. Hänestä vaadittiin 20 [[talentti|talentin]] <ref>Huom. Kreikkalainen talentti oli 26.2 kiloa painava hopearaha.</ref> lunnaita, mutta tarinan mukaan Caesar käski merirosvoja vaatimaan 50 talenttia.<ref>Plutarkhos, 2.1</ref> Tarinan versiosta riippuen Caesar joko otti osaa merirosvojen päivittäisiin askareihin ja ruumiillisiin harjoituksiin, <ref>Kamm 2006, s. 34</ref> tai suhtautui hyvin halveksuvasti heihin koko vankeutensa ajan.<ref>Billows 2009 s. 64–65</ref> Hän myös lupasi merirosvoille [[ristiinnaulitseminen|ristiinnaulitsevansa]] heidät vapauduttuaan, mutta nämä eivät ottaneet häntä tosissaan. Lunnaiden saavuttua noin kuukauden vankeuden jälkeen Caesar vapautettiin. Hän purjehti nopeasti [[Milatos|Milatokseen]], jossa kokosi pienehkön laivaston, jonka voimin hän palasi Farmakonisiin. Hän vangitsi merirosvot ja otti heiltä lunnasrahat takaisin. [[Asia (provinssi)|Asian kuvernööri]] määräsi merirosvot myytäväksi [[Orjuus|orjiksi]] [[Pergamon]]issa, mutta Caesar matkusti paikan päälle ja käski ristiinnaulitsemaan heidät lupauksensa mukaisesti. Lievää armeliaisuutta osoittaen hän määräsi näiden kurkut leikattavaksi auki ennen ristiinnaulitsemista, mikä merkitsi hieman nopeampaa kuolemaa.<ref>Kamm 2006, s. 34</ref>
3 778

muokkausta