Ero sivun ”Koltat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 30:
[[Tarton rauha]]ssa [[1920]] kolttien asuinalue jakaantui kahtia. Osa jäi Suomen puolelle ja osa silloisen [[Neuvosto-Venäjä|Neuvosto-Venäjän]], nykyisen [[Venäjä]]n puolelle. Raja vaaransi koko kolttien identiteetin perinteisen elinkeinojen, [[poronhoito|poronhoidon]], [[metsästys|metsästyksen]] ja [[kalastus|kalastuksen]] vaikeuduttua. Koltat jäivät Petsamon alueella pieneksi vähemmistöksi suomalaisten alettua muuttaa alueelle. Vuonna 1926 heitä oli 1/4 Petsamon alueen asukkaista ja 1930 määrä oli laskenut 1/6:een.<ref>Tuija Saarinen Seppo Suhonen: ''Koltat, karjalaiset ja setukaiset'', SNELLMAN-INSTITUUTTI 1995</ref>
 
[[Kuva:Kolttakoti_Sevettijärvi_Finland_2009-10-01.JPG|thumb|right|300px|Koltat asutettiin valtion rakennuttamiin standardimallisiin kolttakoteihin. Kuvan kolttakoti on nykyisin [[Kolttien perinnetalo|museona]] Sevettijärvellä.]]
 
[[Talvisota|Talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] jälkeen Suomi menetti [[Petsamo]]n alueen ja Petsamon, [[Suonikylä]]n ja [[Paatsjoki|Paatsjoen]] koltat evakuoitiin Suomeen: Suonikylän koltat [[Sevettijärvi|Sevettijärvelle]], Paatsjoen koltat [[Ivalo]]n koillispuolelle ja Petsamon koltat [[Mustola]]an, [[Sarmijärvi|Sarmijärvelle]] [[Nellim]]iin ja Sevettijärvelle. Identiteettikriisi paheni perinteisen vuotuiskierron loputtua, kun alueet olivat pienentyneet entiselle elämänmuodolle riittämättömiksi. Koltat asutettiin kiinteisiin taloihin ja elämää yritettiin sopeuttaa uusiin suomalaisiin olosuhteisiin. Kuten karjalaiset evakotkin, myös koltat kohtasivat syrjintää.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Koltat