Ero sivun ”Eerik Pyhä” versioiden välillä

97 merkkiä poistettu ,  8 kuukautta sitten
mitä selvennettävää tuossa nyt on?
(mitä selvennettävää tuossa nyt on?)
[[Tiedosto:Stockholms stads tredje sigill.png|pienoiskuva|Eerik Pyhän kuva [[Tukholma]]n kolmannessa sinetissä, 1376.]]
'''Eerik Pyhä''' ({{k-sv|Erik Jedvardsson den Helige}}; k. [[Uppsala]] [[18. toukokuuta]] [[1160]] [[Uppsala]]) oli [[Ruotsin kuningas]] noin vuosina 1156–1160.{{lähde|20.3.2016}}. Jälkimaailma on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.
 
Erikistä ei ole jäänyt mitään merkintöjä oman aikansa lähteisiin. [[Muistitieto|Muistitietoon]] perustuva pyhimyslegenda kirjattiin muistiin vasta 1290-luvulla.<ref name=yle /> Sen mukaan Eerik oli [[uplanti]]laista mahtimiessukua. Vaimokseen hän sai [[tanska]]laisen prinsessan Kristiinan (''Christina Björnsdotter''), joka oli [[Inge vanhempi|Inge I:n]], erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan{{selvennä|Jos tämä tiedetään, niin kerro täsmällisemmin keneenköhän tässä viitataan}}, tyttärentytär.
 
Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1156 tienoille ajoitetun niin sanotun [[ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäisen ristiretken]] Suomeen [[piispa Henrik]]in kanssa. On epävarmaa tekikö Eerik tosiasiassa retkeä ja jos tekikin, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.
 
Legendan mukaan Eerikin murhasi tanskalainen prinssi [[Maunu II Henrikinpoika|Maunu Henrikinpoika]] (Magnus Henriksson) [[Uppsala]]n kirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallis[[pyhimys]]. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty vuodelta 1172 peräisin oleva paavi [[Aleksanteri III (paavi)|Aleksanteri III:n]] kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.{{selvennä|Onko uudempi tutkimus luopunut tästä?}}.
 
Hans Rosenfeldtin 1574–1579 kullatusta hopeasta tekemä Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku sijaitsee [[Uppsalan tuomiokirkko|Uppsalan tuomiokirkossa]].<ref name="ft2">{{Kirjaviite | Nimeke=Fokus taide. Osa 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1974 | Sivut=575| Tunniste= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_avataan_pyhimyskuninkaan_arkku__totuus_ja_legenda_halutaan_erottaa_toisistaan/7201926 | Nimeke = Ruotsissa avataan pyhimyskuninkaan arkku – totuus ja legenda halutaan erottaa toisistaan | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä=Nurminen, Jussi | Ajankohta = 23.4.2014 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> Siinä olevaa kalloa on tutkittu radiohiiliajoituksella ja luuston vammoja on analysoitu. Vuonna 2016 julkaistujen alustavien tutkimustulosten mukaan vainajalla on ollut sotavammoja ja hän on kokenut väkivaltaisen kuoleman.<ref name=yle>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/keskiaikaisen_kuninkaan_kallon_vammat_vahvistavat_legendaa_ristiretkesta_suomeen/8750240 | Nimeke =Keskiaikaisen kuninkaan kallon vammat vahvistavat legendaa ristiretkestä Suomeen | Tekijä = Wallius, Anniina | Ajankohta = 18.3.2013| Julkaisu = Yle uutiset| Viitattu = 18.3.2016 }}</ref>
3 778

muokkausta