Ero sivun ”Aleksanteri I” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  8 kuukautta sitten
p
(mainitaan tämä)
== Keisarina ==
 
Aleksanteri oli keisari Paavali I:n ja [[Maria Fjodorovna (Sofia Dorotea)|Sofia Dorotean (Maria Fjodorovna)]] poika ja [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]] ja [[Pietari III (Venäjä)|Pietari III]]:n pojanpoika. Aleksanterin kasvatuksesta vastasi hänen isoäitinsä keisarinna Katariina, ja he olivat hyvin läheiset, kun taas Katariinan välit poikaansa Paavaliin olivat viileätetäiset. Katariinan kerrotaan jopa suunnitelleen Aleksanterin nimeämistä seuraajakseen Paavalin sijasta. Katariinan kuoltua Paavalista tuli keisari, mutta hän kuoli pian salaliiton uhrina, jossa myös Aleksanteri oli osallisena. Aleksanterista tuli keisari 23. maaliskuuta 1801 isänsä kuoltua, ja hänet kruunattiin keisariksi 15. syyskuuta samana vuonna. Aleksanteri katui osallisuuttaan isänsä kuolemaan koko loppuelämänsä, vaikkei suorasti osallistunutkaan murhaan. Omien sanojensa mukaan hän oli mukana isänsä vastaisessa salaliitossa muttei ollut tietoinen aikeesta murhata keisari, vaan kuvitteli tulevansa sijais- tai kanssahallitsijaksi isänsä rinnalle.
 
Aleksanterin valtakaudella [[Napoleon I|Napoleonin]] kasvava valta oli Euroopan maiden pääasiallisena huolenaiheena, ja Venäjä liittyi jälleen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] ja [[Itävallan keisarikunta|Itävallan]] rinnalle [[Napoleonin sodat|Napoleonia vastaan]]. Napoleon löi koalition [[Austerlitzin taistelu]]ssa 1805 ja voitti venäläiset uudelleen [[Friedlandin taistelu]]ssa 1807. Aleksanteri joutui taipumaan rauhaan, ja 1807 solmitulla [[Tilsitin sopimus|Tilsitin sopimuksella]] hänestä tuli Napoleonin liittolainen. Pakottaakseen [[Ruotsi]]n Britannian-vastaiseen saartoon hän valloitti Suomen [[Suomen sota|Suomen sodassa]] 1809 ja hyökkäsi vielä 1812 [[osmanien valtakunta]]a vastaan vallaten [[Bessarabia]]n.
3 778

muokkausta