Ero sivun ”Toholampi” versioiden välillä

[[1100-luku|Suomalaiset]] saapuivat 1100 jaa.]] [[suomalaiset]] saapuivat [[Saamelaiset|saamelaisten]] erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. [[Kainulaiset|Kainulaisiksi]] ja myöhemmin [[Pirkkalaiset|pirkkalaisiksi]] nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Suur-Pirkkala]]n pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui [[1200-luku|1200-luvulla]] asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa [[Karkku|Karkun]] pitäjän Oravalassa (nyk. Oravula). Myös [[hämäläiset]] ulottivat eräretkensä [[Pohjanmaa]]lle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat [[Päijänne|Päijänteen rannoille]].<ref name="Perinnealbumi " />

Toholammin vanhimpana asukkaana voitaneen pitää vuoden [[1551]] [[nokkavero]]luettelossa ensin kerran mainittua Matti Oravaista. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta vuonna [[1568]] Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna [[1570]] viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. [[1590-luku|1590-luvulla]] Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui [[Nuijasota|nuijasodasta]] huolimatta, kun [[savolaiset]] muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului [[Lohtaja|Suur-Lohtajaan]].<ref name="Perinnealbumi " />

[[1600-luku|1600-luvulla]] Toholammin asutuskehitys katkesi 1600-luvulla Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. Vuonna [[1624]] verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien [[terva]]metsien löytyvän Kannuksen [[Mutkalampi|Mutkalammilta]] ja Toholammilta. [[Tervanpoltto|Tervanpoltosta]] tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi [[Talonpoika|talonpoikia]] irrottautumaan puhtaasta [[Omavaraistalous|luontaistaloudesta]] ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista [[Rauta|raudanvalmistusta]] harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat [[Ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. [[1700-luku|1700-luvulla]] rautateollisuusRautateollisuus kuitenkin alkoi laantua 1700-luvulla.<ref name="Perinnealbumi " /><br>

Toholammin ensimmäinen [[kirkko]] rakennettiin vuonna [[1665]] Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden [[1700]] rovastintarkastuksessa todettiin, että [[sade]] ja [[lumi]] löivät kirkonnurkista sisään. Uusi kirkko valmistui samalle paikalle vuonna [[1765]]. Rakennusmestarina toimi [[kalajoki]]lainen [[Matti Jylkkä]]. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo vuonna [[1665]], he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta [[18. elokuuta]] [[1775]].<ref name="Perinnealbumi " />

1700-luvun alussa Toholammin talomäärä pysyi 1700-luvun alussa samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttaneet [[suuret kuolonvuodet]] ja vuonna [[1714]] alkanut [[isoviha]]. Isonvihan aikana [[venäläiset]] tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien [[1723]]–[[1808]]1723–1808 Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.<ref name="Perinnealbumi " />

[[Kuva:Toholampikirkko.jpg|thumb|left|275px|[[Toholammin kirkko]]]][[Vaasan lääni]]n [[kuvernööri]] tuomitsi vuonna [[1851]] Toholammin ylikyläläisten kannan mukaisesti vanhan kirkon korjauskelvottomaksi ja velvoitti seurakunnan hankkimaan rakennusluvan ja piirustukset uudelle kirkolle. Piirustukset laati arkkitehti [[Carl Axel Setterberg]] vuonna [[1857]]. Rakennusmestariksi valittiin [[Jaakko Kuorikoski]] [[Kaustinen|Kaustiselta]]. Vanha kirkko hajotettiin uuden kirkon tarpeiksi. [[Toholammin kirkko|Uusi kirkko]] nousi Kettukankaalle syyskuussa [[1861]]. Toholammista tuli [[Suomen senaatti|senaatin]] päätöksellä itsenäinen kirkkoherraseurakunta vuonna [[1859]]. Päätös astui voimaan Suur-Lohtajan viimeisen [[kirkkoherra]]n, [[rovasti]] Keckmanin kuoltua [[12. marraskuuta]] [[1882]]. Toholammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin vuonna [[1883]] [[Sääksmäki|Sääksmäen]] [[kappalainen]] Johannes Schönberg.<ref name="Perinnealbumi " />

Suomessa annettiin [[6. helmikuuta]] 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti [[17. syyskuuta]] [[1865]] kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”''Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista''”, toteaa kappalainen V. F. Lilius pöytäkirjassaan.<ref name="Perinnealbumi " />

Vuonna [[1900]] Toholammin asukasluku oli 3&nbsp;674 ja [[1910]] 4&nbsp;426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi [[1900-luku|1900-luvun alussa]], [[siirtolaisuus]] vähensi kunnan asukasmäärää. VuosienVuosina [[1872]] ja [[1917]] välisenä aikana1872–1917 Toholammilta lähti 2&nbsp;042 ihmistä hakemaan parempaa elämää [[Amerikka|Amerikasta]]. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat vuosina [[1893]]–[[1902]]1893–1902. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli vähintään 20 siirtolaista tuhatta asukasta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]] [[Isokyrö]] sekä [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Kortesjärvi]] ja [[Alajärvi]]. Kun [[Yhdysvallat]] alkoi [[1920-luku|1920-luvulla]] rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa [[Kanada]]an. Vähitellen siirtolaisten määrä alkoi vähentyä, mihin oli syynä elintason paraneminen Suomessa.<ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan historia 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Suur-Lohtajan historiatoimikunta |Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref><br>

Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna [[1950]], jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5&nbsp;000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan [[Maatalous|maataloudesta]] vapautuneesta väestöstä. Vuonna [[1975]] asukkaita oli enää 3&nbsp;828. [[1970-luku|1970-luvun lopulla]] kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4&nbsp;000 asukkaan raja ylitettiin jälleen. Vuonna [[1985]] kunnan asukasluku oli 4&nbsp;070. [[1990-luku|1990-luvun alussa]] koettu [[lama]] käänsi Toholammin asukasluvun uudelleen laskuun. Vuonna [[2011]] asukkaita oli 3&nbsp;462.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7|Sivut = 204|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref>