Wikipedia

Ero sivun ”Kannus (kaupunki)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
julk.t.
kh
Rivi 33:
Kannuksen seudulla on tehty [[Kivikausi|kivikautisia]] löytöjä. Vanhimmat kivikautiset löydöt sijoittuvat [[Suomusjärven kulttuuri]]n aikoihin. [[Kampakeraaminen kulttuuri|Kampakeraamisen kulttuurin]] aikainen asuinpaikka on löydetty Ylikannuksen kylän Polvikoskelta. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso vaikuttaa menettäneen asutuksensa, koska sieltä tunnetaan kovin niukasti kivikauden päättymisvaiheen löytöjä. Syynä alueen autioitumiseen on saattanut olla seudun muuttuminen rannan siirtymisen takia epäsuotuisaksi meripyynnin harjoittamiselle. Varmoja [[Pronssikausi|pronssikautisia]] löytöjä ei tunneta Lestijoen alueelta. Näyttäisi siltä, että alue on menettänyt vakituisen asumuksen [[Rautakausi|rautakauden]] jälkeen ja muuttunut eräalueeksi, missä liikkuivat vain [[saamelaiset]] ja heidän verottajansa. Vähitellen erämaille asettui [[satakunta]]laisia ja [[Kainulaiset|kainulaisia]] eli [[Pirkkalaiset|pirkkalaisia]] erämiehiä, joiden nautintomaihin Keski-Pohjanmaan maat kuuluivat.<ref name=" SuurLohtaja1">{{kirjaviite | Tekijä=Ville Luho, Armas Luukko |Nimeke=Suur-Lohtajan historia 1|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Suur-Lohtajan historiatoimikunta |Vuosi=1957 }}</ref>
 
[[Kannus kuului 1400-luku|1400–luvun]]luvun alussa Kannus kuului [[Pedersöre|Suur-Pedersören]] alueeseen. Myöhemmin se liitettiin osaksi [[Suur-Lohtaja]]ksi. [[Keskiaika|Myöhäiskeskiajalla]] Kannus kasvoi Suur-Lohtajan suurimmaksi kyläkunnaksi, jonka kolmisenkymmentä taloa sijaitsi hajallaan [[Lestijoki|Kannusjoen eli nykyisen Lestijoen]] rannoilla jokisuulta Toholammille asti. Mahdollisesti vierasta kansallisuutta edusti Kannuskylän asukkaista [[1540-luku|1540-luvulla]] Juho Holsti eli Alli, jonka omistamaa taloa on vaikea samaistaa minkään myöhemmän talon kanssa. Holstin lähinaapureinaan Lestijoen suulla asuivat jo 1540-luvulla veljekset Olli ja Lauri Pietarinpojat, joiden omistamia taloja sanottiin myöhemmin Puolakoiksi (kirjoitettiin sekä Puolacka että Pålack). Todennäköisesti nämä henkilöt olivat kotoisin [[Puola]]sta. Ylikannuksessa eli nykyisen Kannuksen pitäjän alueella asui keskiajan lopulla kymmenkunta perhekuntaa. Kun Ala- ja Ylikannus vuoden 1560 tienoilla ensi kerran merkittiin eri kyliksi, oli kummassakin 19 taloa. Myös Mutkalammen asutus laskettiin 1500-luvulla Alakannukseen. [[1600-luku|Mutkalampi erotettiin 1600-luvun]] alussa Mutkalampi erotettiin omaksi kyläkunnaksi, muta sen säilyminen näinkin kauan Alakannuksen yhteydessä osoittaa, mistä päin sen asuttaminen oli pääasiallisesti tapahtunut. Vasta [[1620-luku|1620-luvulta]] lähtien ruvettiin verokirjoihin säännöllisesti merkitsemään omaksi kyläksi Kannus erotukseksi Alakannuksesta, joka taas [[1640-luku|1640-luvulla]] sai nimen Hillilä. Lestijokilaaksossa asutustoiminta oli pysähdyksissä 1600-luvun alussa Ylikannusta myöten. Vuonna 1608 Kannuskylässä, Hillilässä, Välikannuksessa ja Ylikannuksessa oli yhteensä 51 taloa ja 1690 vain yhtä enemmän eli 52 taloa.<ref name=" SuurLohtaja1" />
 
1600-luvulla [[Rauta|raudanvalmistus]] nousi tärkeäksi sivutuloksi kannuslaisille talonpojille. Valtiovaltakin kiinnitti Lestijokilaakson rautamultaan huomiota ja antoi vuonna 1642 privilegiot [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|rautaruukin]] perustamiseksi alueelle. Lestijokilaakson raudanvalmistaminen ei kuitenkaan saanut noista privilegioista alkuaan. Sen sijaan näyttää siltä, että erityisesti Kokkolan perustamien vaikutti seudun raudanvalmistuksen virkistymiseen. Talonpojat valmistivat [[ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä.<ref name=" SuurLohtaja1" /> [[Terva]]ntuotanto on myös ollut hyvin tärkeä seudun talonpojille.<ref name=" SuurLohtaja1" />
 
[[Tiedosto:Kannus bell tower.JPG|thumbpienoiskuva|[[Kannuksen kirkko|Kannuksen kirkon]] kellotapuli]]
Kannuksen ensimmäinen kirkko lienee valmistunut vuonna 1674, ja se oli käytössä lähes yhdeksän vuosikymmentä. Pari sukupolvea myöhemmin olevasta riitajutusta käy selville, että kirkon [[kellotapuli]]n ja kirkkotarhan rakennusmestarina oli ollut oman kylän Lauri Erkinpoika Sämpilä. Hän ei ollut saanut työstään muuta palkkaa kuin kolme ilmaista hautapaikkaa itselleen ja perillisilleen. Itse kirkosta ei liene säilynyt muita tietoja kuin, että siinä oli 46 ikkunaa, joista 34 myytiin huutokaupassa seurakuntalaisille.<ref name=" SuurLohtaja1" /> Keväällä 1761 kyläläiset päättivät rakentaa uuden kirkon ja vanhan kirkon tarpeisto varattiin uuden kirkon tarpeisiin. Uuden kirkon rakentaminen laitettiin alulle 11. tammikuuta 1790 ja rakennusmestariksi päätettiin valita [[Matti Honka]]. Honka rakensi kirkkoa 64 päivää, ensin 29 päivää keväällä 1761 ja sitten syksyllä 35 päivää. Palkakseen Honka sai viisi kuparitalaria päivältä eli yhteensä 320 talaria.<ref name=" SuurLohtaja1" />
 
Vaikka [[suuret nälkävuodet]] epäilemättä vähensivät Kannuksen väkilukua 1600-luvun lopulla huomattavasti, useimmat autioiksi jääneistä taloista saatiin yllättävän pian uudelleen asutuiksi 1700-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. 1700-luvulla varallisuus ei tietenkään [[isoviha]]n aikana riippunut talollisten omasta toimeliaisuudesta ja sitkeydestä, vaan pikemminkin siitä, miten talot sattuivat vihollisten ryöstöretkillä säästymään ja siis myös siitä, kuinka syrjässä ne sijaitsivat. Vain tällä tavalla on ymmärrettävissä, miksi veronmaksukykyisiä taloja oli eniten Ylikannuksessa. Kun rauha vihdoin solmittiin vuonna 1721 seitsemän vuotta kestäneen venäläisvallan jälkeen, edessä oli valtava jälleenrakennustyö. [[Pohjanmaa]]n [[maaherra]] [[Reinhold Wilhelm von Essen]] teki jo alkuvuodesta 1722 matkan lääninsä pohjoisosiin yrittäen päästä selville pahimmista epäkohdista. Tärkeimpiä jälleenrakennuksen tehtävänä pidettiin autiotilojen nopeaa asuttamista. Pahimpana esteenä maaherra Von Essen piti sodasta aiheutunutta miespulaa ja monia perättäisiä katovuosia. Tästä johtui, ettei talojen viljelykseen ottoa voitu suorittaa käden käänteessä, vaan se vaati useita vuosikymmeniä aikaa. Tavallista paremmin oli isovihan hävityksiltä säästynyt syrjässä sijaitseva Mutkalampi.<ref name=" SuurLohtaja1" /><br> Kun Kannuksen vanhat autiotilat alkoivat samaan aikaan olla viimeisiä myöten asutut, pääsi halkominen pitkästä aikaa uudelleen jatkumaan. Suur-Lohtajalla uusi asutuskausi alkoi selvästi jo [[1750-luku|1750-luvulla]]. Ilmeisesti maaherra [[Gustaf Abraham Piper]]in myötämielinen suhtautuminen teki vuonna 1752 määräyksestä huolimatta mahdolliseksi uusien tulijoiden perustamisen. Kylän taloluku oli 1725–1810 aikana kasvanut halkomisen tietä lähes kaksinkertaistunut, joka vuosikymmenen aikana 1750-luvulta lähtien.<ref name=" SuurLohtaja1" />
 
[[1800-luku|1800-luvun]] alussa koko Kannuksen kylän väkiluku kasvoi 1800-luvun alussa voimakkaasti. Vuonna 1810 kylässä oli 1&nbsp;766 asukasta ja 1840 jopa 2&nbsp;825. Tämän jälkeen asukasluvun kasvu rauhoittui ja vuonna 1890 kunnassa oli 3&nbsp;796 asukasta. Kannuksessa tehtiin [[1870-luku|1870-luvulla]] rajajärjestelyitä, kun Mutkalamminkylästä siirrettiin [[Himanka|Himangan]] Himankakylään Ainalin ja Ojan talot. Aikaisemmin [[1860-luku|1860-luvulla]] oli siirretty Kannuskylä ja Hillilän kylä Himankaan.<ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan historia 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija= Suur-Lohtajan historiatoimikunta |Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref> Kannuksen toinen kirkko ehti olla tehtävässään hieman yli viisi vuosikymmentä, kun salama iski siihen ja poltti sen poroksi 31. heinäkuuta 1813. Koska kirkko paloi päiväsaikaan, melkein kaikki sen omaisuus ehdittiin pelastaa. Tulipalon jälkeen kirkkomaata vartioi neljä miestä. Heti palon jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Toholampilaiset olivat lähettäneet kannuslaisille tiedon, jossa he lupasivat, että varakkaimmat talolliset antavat rakennushirsiä ja muita rakennustarpeita uutta kirkkoa varten. Kirkon rakennusmestarina oli [[Kaustinen|kaustislainen]] [[Heikki Kuorikoski]], jonka käsialaa lienevät myös kirkon piirustukset. C. Bassin piirustukset eivät täydellisesti vastaa kirkon nykyistä muotoa. Malliltaan [[Kannuksen kirkko|Kannuksen uusi kirkko]] on [[ristikirkko]]. Kirkko valmistui 26. syyskuuta 1817. Sitä jouduttiin kuitenkin korjaamaan jo vuosina 1824 ja 1850. Perusteellisemmin kirkkoa korjattiin 1855 Heikki Kuorikosken pojanpojan johdolla. Tästä korjauksesta ei ole säilynyt tarkempaa tietoa. Kirkkoa korjattiin jälleen vuonna 1888. Tähän korjaukseen velvoitettiin saapumaan kaikki kylän 16–70-vuotiaat miehet. Laiminlyöjät saivat maksaa päivätyönsä puolellatoista markalla. Tällöin kirkkoon asennettiin muun muassa [[ukkosenjohdatin]]. Vuonna 1904 kirkko peruskorjattiin jälleen.<ref name=" SuurLohtaja2" />
 
[[Tiedosto:Kannuksen palo 1934.jpg|thumbpienoiskuva|Tulipalo Kannuksessa 11. toukokuuta 1934.]]
Ylikannuksen kylä itsenäistyi Suur-Lohtajasta vuonna 1859. Tällöin myös kunnan nimeksi muodostui Kannus. [[Pohjanmaan rata]] vilkastutti valmistuttuaan vuonna 1886 Kannuksenkin elämää. Kylään perustettiin useita kauppoja ja [[Kannuksen rautatieasema|rautatieaseman]] läheisyyteen perustettu Eklövin saha toi vaurautta kunnalle. Tuolloin kuntaa perustettiin myös esimerkiksi maakauppa, saha, tiilitehdas, maidonkuorinta-asema ja höyrymeijeri. 1800-luvun lopulla alkanut [[siirtolaisuus]] vei myös kannuslaisia [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Vuosien 1872–1917 välisenä aikana Yhdysvaltoihin muutti 2&nbsp;555 asukasta. Tunnetuin Yhdysvaltoihin muuttanut kannuslainen oli [[Oskari Tokoi]].<ref name=" SuurLohtaja2" /> Vuonna 1919 Kannukseen rakennettiin [[Korpelankosken voimalaitos]]. Vuonna 1934 raivonnut suurpalo tuhosi pahoin Kannuksen kirkonkylää.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Raija Karlsson, Kari-Pekka Karlsson|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7| Sivut =73 |Julkaisupaikka= otavaHelsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986|Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref> Kannuksen asukasluku kasvoi hitaasti [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuoliskolla. Vuonna 1923 asukkaita oli 5&nbsp;556, mutta vuonna 1952 jo yli 6&nbsp;200. Tämän jälkeen kaupungin asukasluku alkoi pienentyä tasaisesti poismuuton vuoksi. [[1970-luku|Asukkaita oli 1970-luvun]] alussa asukkaita oli enää vajaat 5&nbsp;000. Tällöin väestön väheneminen kuitenkin pysähtyi ja asukasluku alkoi jälleen kasvaa. Vuonna 1985 Kannuksessa asui 5&nbsp;867 henkeä. Kannus sai kaupunginoikeudet vuoden 1986 alussa.<ref name="Finlandia7" /> Viime aikoina asukasluku on pysytellyt melko samoissa lukemissa, eli se ei ole juuri kasvanut, mutta ei myöskään vähentynyt.
 
==Väestönkehitys==
Rivi 70:
 
===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Kannuksessa oli 5 &nbsp;520 asukasta, joista 3 &nbsp;994 asui [[Taajama|taajamissa]], 1 &nbsp;499 haja-asutusalueilla ja 27 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa;. Kannuksen taajama-aste on 72,7 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | Kieli = }}</ref> Kannuksen taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
|-
| 1 || '''[[Kannuksen keskustaajama]]''' ||align="right"|3 &nbsp;741
|-
| 2 || [[Eskola (Kannus)|Eskola]] ||align="right"|253
|}
 
Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu.
 
==Luonto==
Kannuksen maisemakuvaa luonnehtivat tasainen maasto, lukuisat suot sekä jokilaaksot.
 
[[Kallioperä]] on pääasiassa [[kiille]][[gneissikiillegneissi]]ä. Muita kivilajeja ovat [[gabro]] ja [[anortosiitti]]. Kalliopaljastumia on vähän. Yleisin [[maalaji]] on [[moreeni]], joka usein peittynyt [[turve]]kerrostumien alle. Moreeni muodostaa kaakko-luodesuuntaisia kohoumia ja selänteitä. Kaupungin luoteisosassa on runsaslohkareinen moreenialue. Lajittunutta mineraaliainesta on pääasiassa vain jokilaaksoissa. Lestijoen laaksossa on useiden metrien paksuisia [[tulva]]kerrostumia, joiden alle on [[Savi|savea]]. Etelässä kaupungin alueelle ulottuu [[Hietaseljänharju]], josta huuhtoutuneet kaarevat rantavallit pistävät selänteinä [[suo]]sta esiin. Lähes puolet kaupungin pinta-alasta on suota, mutta pääosa soista on ojitettu. Vain pohjoisessa on laaja ohutturpeinen ja ojittamaton suoalue. Korkeuserot ovat kaupungin alueella vähäiset. Maasto viettää kohti [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] rannikkoa ja jokilaaksoja. Jokilaakson alimmat kohdat ovat noin 29 metrin ja etelä- ja itäosien moreenimäet hieman yli sadan metrin korkeudella. Kaupungin korkein kohouma yltää 113 metrin korkeuteen.<ref name="Finlandia7" />
 
Kaupungin pohjoisrajalla on Hietajärvi sekä muutamia [[lampi|metsälampia]]. Pääjoki on kaakosta luoteeseen virtaava [[Lestijoki]], joka virtaa kymmenen metriä syvässä kanjonissa kilometrien matkan. [[Koski]]nen Lestijoki on suosittu veneily- ja melontareitti. Kaupungin muut joet ovat mutkitteleva [[Viirrejoki]] etelässä sekä Pöntiönjoki, [[Kärkisoja]] ja [[Ahmasoja]] pohjoisessa.<ref name="Finlandia7" />
Rivi 93 ⟶ 91:
 
==Uskonnolliset yhteisöt==
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kannuksessa on seuraavatvain yksi [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:seurakunta eli [[Kannuksen seurakunta]].<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>
* [[Kannuksen seurakunta]]
 
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|evankelisuus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| Nimeke = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 26.10.2011}}</ref>, [[herännäisyys]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=667| Nimeke = Herättäjä-Yhdistys ry| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 26.10.2011}}</ref> sekä [[vanhoillislestadiolaisuus]], jolla on paikkakunnalla Kannuksen Rauhanyhdistys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rauhanyhdistys.fi/kannuksen-rauhanyhdistys/| Nimeke = Kannuksen Rauhanyhdistys| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kannuksen Rauhanyhdistys| Viitattu = 26.10.2011}}</ref>. Muita kirkkokuntia edustaa [[helluntaiherätys|helluntaiherätykseen]] kuuluva [[Kannuksen helluntaiseurakunta]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=200| Nimeke = Kannuksen helluntaiseurakunta| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 26.10.2011}}</ref> sekä [[baptismi]]a edustava [[Kannuksen baptistiseurakunta]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=548| Nimeke = Kannuksen baptistiseurakunta| Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 26.10.2011}}</ref>. [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Kannuksen alueella toimii [[Vaasan ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta</ref>
 
== Urheiluseuroja ==
 
[[Kannuksen Ura]]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kannus_(kaupunki)”