Ero sivun ”Napoleon I” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
Pieniä täydennyksiä, Napoleon oli tarkemmin sanoen nimenomaan "ranskalaisten keisari" eikä Ranskan keisari, millä osoitettiin saaneen legitimiteetin vallalleen kansalta. Suomeksi kyllä vakiintunut lyhyempi, epätarkka muoto. |
||
Rivi 6:
| kuvakoko =
| kuvateksti =
| kruunu = [[Ranskan keisari|Ranskalaisten keisari]]
| valtakausi = 18. toukokuuta 1804<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harri Rinta-aho, Marjaana Niemi, Päivi Siltala-Keinänen & Olli Lehtonen| Nimeke = Historian Tuulet 7| Suomentaja = | Vuosi = 2004| Luku = | Sivu = 9| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.2.2010| Kieli = }}</ref> −<br />6. huhtikuuta 1814
| kruunajaiset = 2. joulukuuta 1804
| edeltäjä =
| seuraaja = [[Ludvig XVIII]] (Ranskan kuningas)
| sijaishallitsija =
| kruunu1 =
Rivi 43:
| allekirjoitus = [[Tiedosto:Napoleonin nimikirjoitus.png|180px]]
}}
'''Napoléon Bonaparte''' (alkujaan ''Napoleone di Buonaparte'', [[15. elokuuta]] [[1769]] [[Ajaccio]], [[Korsika]] – [[5. toukokuuta]] [[1821]]<ref>Lindqvist s. 14, 576</ref> [[Longwood (Saint Helena)|Longwood]], [[Saint Helena]]) oli [[Ranska]]n [[Ranskan konsulaatti|ensimmäinen konsuli]] vuodesta 1799 alkaen ja
==Nuoruus ja sotilasuran alku==
Rivi 135:
[[Tiedosto:David - L'Empereur Napoleon se couronnant lui-meme.png|thumb|Napoleon kruunaa itsensä keisariksi [[Jacques-Louis David]]in piirroksessa.]]
Ranskalaiset äänestivät lähes yksimielisesti keisarikunnan perustamisen puolesta marraskuussa 1804 [[Ranskan kansanäänestys uudesta perustuslaista 1804|järjestetyssä kansanäänestyksessä]]. Vallankumouksen valitusperinnölle uskollisesti hallitsijan arvoksi valittiin kansaan viittaava ''ranskalaisten keisari'', jolla osoitettiin hallitsijan saavan valtansa [[legitimiteetti|legitimiteetin]] nimenomaan kansalta ja sen suopeudesta, eikä hän olisi territoriaaliseen alueeseen sidottu itsevaltias feodaalihallitsija, kuten syrjäytetyn Bourbon-suvun kuninkaat menneinä vuosisatoina.
Paavi [[Pius VII]] kruunasi Napoleonin keisariksi 2. joulukuuta 1804 [[Notre-Damen katedraali|Pariisin Notre-Damessa]]. 26. toukokuuta 1805 hänet kruunattiin [[Duomo di Milano|Milanon katedraalissa]] [[Lombardian rautakruunu]]lla myös Italian kuninkaaksi. [[Paavi]]n suorittamalla kruunauksella oli symbolinen merkitys, koska yli tuhat vuotta aikaisemmin eli vuonna 800 paavi oli kruunannut [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] keisariksi. Korostaakseen olevansa kaikkia muita ylempänä Napoleon otti kruununsa paavin käsistä ja kruunasi itse itsensä Ranskan keisariksi. Paavin tehtäväksi jäi vain suorittaa pyhä voitelu. Tykkien laukaukset kunnioittivat Napoleonia ja kansan keskuudessa niiden sanottiin kuuluneen Britteinsaarten rannikolle saakka.<ref>Kansojen historia osa 18, s. 74</ref>
Seuraavana päivänä Napoleon tarkasti joukkojaan [[Marskenttä (Pariisi)|Mars-kentällä]]. Hänen rykmenteilleen annettiin nyt tunnuksikseen kultaiset keisarilliset kotkat, aivan kuten [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] sotilailla tuhansia vuosia sitten. Napoleon valmistautui jälleen uuteen sotaan.
| |||