Wikipedia

Ero sivun ”Ukrainan unkarilaiset” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 29:
Osana Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa Karpaatto-Ruteniasta tuli [[Taka-Karpatian alue|Transkarpatian lääni]]. Alue oli Neuvostoliiton hyvin tiukasti vartioitua ja eristettyä raja-aluetta. Aluetta pyrittiin venäläistämään ja toimiin kuuluivat esimerkiksi väestönsiirrot ja unkarinkielisten paikannimien muuttaminen venäjänkieliseksi. Toimista kärsivät myös alueen ukrainalaiset ja [[ruteenit]], mutta unkarilaisten asema oli erityisen huono. Vain 7% puolueen jäsenistä ja 3% hallinnon luottamusmihistä oli unkarilaisia. Vuoteen 1953 saakka kouluissa ei järjestetty lainkaan unkarin kielen opetusta ja unkarilaiset kulttuurijärjestöt olivat kiellettyjä vuoteen 1969 saakka. Unkarilaisten kirkkoja suljettiin, pappeja karkotettiin ja kirkkojen omaisuutta takavarikoitiin. Näistä kaikista toimista huolimatta unkarilaisten assimiloituminen muuhun väestöön etenkin nalueen maaseudulla oli suhteellisen vähäistä. Unkarilaisten asema alkoi parantua [[Josif Stalin|Stalinin]] kuoleman jälkeen. Unkarilainen kouluverkosto ja kirjallisuus alkoi vähitellen elpyä. Unkarin kielen opetus yliopistoissa alkoi jälleen 1970-luvulla ja samalla alkoi myös riippumattoman unkarinkielisen lehden toimittaminen. [[Mihail Gorbatšov]]in ajan ''[[glasnost]]'' vauhditti kehitystä edelleen. Matkustusmahdollisuudet ja kulttuuriyhteydet Unkariin paranivat. Vuonna 1989 perustettiin Subkarpatian unkarilaisen kulttuurin liitto eli HCAS. HCAS sai nimittää edustajia parlamenttiin vuonna 1990 ja sen jäseniä valittiin myös paikalliskomiteoihin ja kaupunkien hallintoelimiin. Unkarinkielisten koulujen ja päiväkotien määrä lisääntyi HCAS:n tuella ja kouluissa alettiin opettaa nyt myös Unkarin historiaa. Unkarinkielisiä paikan- ja kadunnimiä palautettiin ennalleen.<ref name="unkari" />
[[Tiedosto:Beregszasz city limit sign rovas script.JPG|thumb|Unkarinkielinen kyltti [[Berehove]]ssa.]]
Ukraina julistautui itsenäiseksi 24. lokakuuta 1991 [[Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991|Gorbatšovin vastaisen vallankaappausyrityksen]] jälkeen. Unkarilaiset muodostivat Ukrainan itsenäistyttyä [[Sándor Fodo]]n johdolla Ukrainan demokraattisen allianssin eli HDAU. Monet unkarilaiset järjestöt vaativat alueelle autonomiaa itsenäisyyttä seuranneen kiivaan alueen tulevaisuutta koskeneen keskustelun aikana. Saman kaltaisia vaatimuksia esittivät alueen ruteenit, joita pidettiin virallisesti ukrainalaisina. Ukrainalaiset kokivatbvaatimuksetkokivat vaatimukset uhkana maan eyehydelle. [[Ukrainan demokraattinen foorumi]] olikin valmis vain kulttuuriautonomiaan, muttei laajempaan itsehallintoon. Lopulta presidentti [[Leonid Kravtšuk]]in johtamissa neuvotteluissa päädyttiin kompromissiin, jonka mukaan alueesta tuli suoraan Ukrainan parlamentin, mutta ei sen hallituksen alainen alue. Vaatimukset autonomiasta eivät loppuneet kompromissiratkaisuun. Vuonna 1991 järjestetyssä kansanäänestyksessä 78&nbsp;% alueen asukkaista kannatti alueen autonomiaa,.<ref name="unkari" /> Kysymys on noussut esiin myös [[Itä-Ukrainan sota|Itä-Ukrainan sodan]] aikana. [[Viktor Orbán]]in johtama Unkari on myöntänyt maan passeja unkarilaisille Ukrainassa ja Orbán itse on ottanut kantaa alueen itsehallinnon puolesta. Ukrainan viranomaiset rajoittivat puoelstaan [[Petro Porošenko]]n kaudella vähemmistöjen kielenopetusta, joka on koettu uhkana vähemmistöjen identiteetille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.latimes.com/world/europe/la-fg-ukraine-hungarians-20181105-story.html | Nimeke = Caught between two rivals, ethnic Hungarians in Ukraine walk a fine line | Tekijä = Mansur Mirovalev | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Los Angeles Times | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.4.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_unkarilaiset”