Ero sivun ”Syntyvyys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 37:
{{Pääartikkeli|[[Suomen syntyvyysromahdus]]}}
Professori Anna Rotkirchin mukaan syynä syntyvyyden laskuun on miesten nopea syrjäytyminen, joka alkaa jo koulussa. 2000-luvulla syntyneiden määrä on seurannut 25-34-vuotiaiden miesten työllisyysastetta ja siten romahtanut 2010-luvulla. Pienituloisten osuus 25-34-vuotiaista miehistä nousi nopeasti yhdeksästä 18 prosenttiin, mutta osuus naisista laski alle 10 prosentin. Myös maksuhäiriöt ja matala koulutus ovat paljon yleisempiä miehillä, ja syrjäytyneet miehet syrjäytyvät usein lisääntymisestäkin. Koulutetuista 40-45-vuotiaista miehistä lapsettomia on 22 %, vain perusasteen suorittaneista 35 % ja kaikista 40-45-vuotiaista naisista vain 20 %. Vain pari prosenttia miehistä tulee vielä myöhemmin isäksi. Kouluttamattomatkin miehet haluaisivat lapsia mutta eivät saa. Jos tyttöjen koulutulokset olisivat yhtä huonoja kuin poikien nykyään, Rotkirchin mukaan "sitä pidettäisiin kansallisena skandaalina."<ref name=TE>{{verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/te/da327e88-cbcf-3cbf-a972-0c852f87cdde|nimeke=Syntyvyys putoaa kuin kivi, tärkeänä syynä miesten syrjäytyminen|ajankohta=6.4.2018|julkaisu=Talouselämä}}</ref>
Professori Heikki Hiilamon mukaan nykymeno syntyvyyden vähenemisessä johtaisi siihen, ettei valtio voisi pitää huolta kansan toimeentulosta ja huolenpidosta, eikä ilman toimivaa [[yhteiskunta]]a pystytä edes tarvittaviin ympäristötoimiin. Vaikka jokaisen olisi hyvä saada haluamansa määrä jälkeläisiä, yhteiskunta vaikuttaa ihmisten toiveisiin, julkinen keskustelukin. [[Talouskasvu]] ja [[tasa-arvo]] yleensä lisäävät syntyvyyttä. Nykyinen romahdus johtunee kulttuurisesta muutoksesta ja koskee kaikkia ikiä, alueita ja perhekokoja.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006270106.html|nimeke=Vähäisen syntyvyyden syitä ei tunneta tarpeeksi|ajankohta=12.10.2019|tekijä=Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
== Katso myös ==
| |||