Ero sivun ”Erityisherkkyys” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitusvirhe korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
p Pilkkukorjaus
Rivi 1:
__NOTOC__
'''Erityisherkkyydellä''' tarkoitetaan synnynnäistä, hermostollista ominaisuutta. Erityisherkkä ihminen reagoi tavallista herkemmin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin, sillä hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa laajemmin ja syvällisemmin. <ref>[http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/12/erityisherkkyys-ominaisuus-ei-sairaus Erityisherkkyys on ominaisuus, ei sairaus] Yle 12.11.2014.</ref><ref>[http://www.talouselama.fi/tyoelama/erityisherkasta+on+vastusta+kovanaamoille/a2261837 Erityisherkästä on vastusta kovanaamoille] Talouselämä 27.8.2014.</ref> Erityisherkkyys ei ole sairaus tai diagnoosi. Erityisherkkien ihmisten kokemukset omasta herkkyydestään vaihtelevat. Herkkyydestä voi olla sekä hyötyä että haittaa. Erityisen herkät ihmiset ovat usein luovia, intuitiivisia, pohdiskelevia ja tunnollisia. Toisaalta he kuormittuvat muita helpommin esimerkiksi kiireestä, melusta ja negatiivisesta ilmapiiristä.
 
Käsitteen "erityisherkkä" (highly sensitive person, HSP) on kehittänyt psykologian tohtori, psykoterapeutti [[Elaine Aron]], joka on tutkinut erityisherkkyyttä 1990-luvulta alkaen. Ilmiötä voidaan kuvata myös termillä tunne- ja aistiherkkyys.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Elaine Aron | Nimeke = Erityisherkkä ihminen | Vuosi = 2014 | Julkaisija = Nemo | ISBN = 9522402141 }}</ref> Aronin mukaan noin 15–20 % ihmisistä on hermostoltaan erityisen herkkiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.erityisherkat.fi/erityisherkkyys/tutkimustaustaa/|nimeke=Tutkimustaustaa - HSP - Suomen erityisherkät ry|julkaisu=www.erityisherkat.fi|viitattu=2018-09-27}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/elama/art-2000002734978.html|nimeke=Herkkä saatetaan leimata häiriköksi – testaa herkkyytesi HS:n testissä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2014-05-29|viitattu=2018-09-27|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=Bianca P. Acevedo, B., Aron, E., Aron, A., Sangster, M., Collins, N., & Brown, L.|Otsikko=The highly sensitive brain: an fMRI study of sensory processing sensitivity and response to others' emotions|Julkaisu=Brain and Behavior|Ajankohta=4, 2014|Sivut=580–594|Julkaisija=Wiley Periodicals, Inc.|www=http://hsperson.com/pdf/The_highly_sensitive_brain_%20an_fMRI_study.pdf}}</ref> Herkkyys ilmenee niin aikuisissa, kuin lapsissakin kaikissa kulttuureissa.<ref name=":0" /> Ainakin sadalla eläinlajilla on havaittu samankaltaista herkkyyttä.<ref name=":1" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.erityisherkat.fi/erityisherkkyys/usein-kysytyt-kysymykset/#token-171924|nimeke=Usein kysytyt kysymykset - HSP - Suomen erityisherkät ry|julkaisu=www.erityisherkat.fi|viitattu=2018-09-27}}</ref>
 
Suomessa erityisherkkyys on vielä melko tuntematon käsite, laajemmin siitä on alettu puhua vasta vuosien 2013–2014 aikana. HSP – Suomen Erityisherkät ry -yhdistys perustettiin marraskuussa 2013. Sen tarkoituksena on erityisherkkyyttä koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääminen Suomessa, sekä verkostojen luominen erityisherkille ihmisille.
 
==Katso myös==