Ero sivun ”Ibadilaisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Sanan ibād alkuperä: kristityt ibadiitit
Rivi 4:
Ibadiitit eivät ole sunneja eivätkä šiioja vaan muodostavat oman ryhmänsä islamin sisällä. Erot uskonnossa ovat kuitenkin pieniä. Ibadiitit nojautuvat Koraaniin ja ''haditheihin,'' mutta heidän ''hadith-'' kokoelmansa ovat suppeampia kuin sunneilla. He jakavat 800-luvun mutazaliittien käsityksen siitä, että Koraani on luotu, kun taas muut muslimit pitävät sitä luomattomana.<ref name=":1" /> Ibadiittien johtaja on imaami, jonka uskonoppineet valitsevat. Ibadiitit eivät tunnusta oppia yhdestä ainoasta kalifaatista vaan pitävät kiinni oikeudesta valita oma johtajansa. Tämä itsenäisyyden korostus lienee tärkein erottava tekijä. Nykyään ibadiitit ovat opillisesti lähellä sunnalaisuutta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=174|Julkaisija=Otava}}</ref>
 
== IbadiittienIslamilainen historiaperimätieto ==
Islamilaisen historiankirjoituksenperimätiedon mukaan ibadiitit erkanivat 600-luvulla kharijiiteista, jotka vuorostaan olivat kalifi Alin kannattajista vuonna 657 irtautunut kapinallinen ryhmä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin monimuotoisuus|Vuosi=1999|Sivu=62|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Valerie J. Hoffman|Nimeke=The Essentials of Ibadi Islam|Vuosi=2012|Sivu=5 -|Julkaisija=The Syracuse University Press}}</ref> Nimensä ibadiitit olisivat saaneet johtajastaan Abdallah ibn Ibadista. Bennison kertooKerrotaan, että joillekin muslimeille oli liikaa Alin sovinnollisuus Muawijaa vastaankohtaan, minkä takia he lähtivät omille teilleen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bennison, A. K.|Nimeke=The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire|Vuosi=2011|Sivu=16|Julkaisija=Tauris}}</ref> Toisten historioitsijoiden mielestä kharijiittien ja ibadiittien syntykertomus islamilaisessa historiankirjoituksessa on fiktiota, joka johtuu siitä, että oikeat tiedot olivat jo painuneet unohduksiin 800-luvulle tullessa, jolloin näistä liikkeistä ensimmäisen kerran kirjoitettiin.
Hämeen-Anttilan mukaan kharijiittien keskus oli aluksi Irakin Basrassa, mistä liike levisi Pohjois-Afrikkaan. Vuonna 739 sinne syntyi kapinaliike, jota Damaskoksen kalifit eivätkä heidän jälkeensä abbasidit saaneet enää kukistettua.<ref>Bennison, 2011, 24</ref> Toinen ibadiittien valtakeskus syntyi Omaniin.
 
== Historiatieteen näkemyksiä ==
Islamilaisen historiankirjoituksen mukaan ibadiitit erkanivat 600-luvulla kharijiiteista, jotka vuorostaan olivat kalifi Alin kannattajista vuonna 657 irtautunut kapinallinen ryhmä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin monimuotoisuus|Vuosi=1999|Sivu=62|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Valerie J. Hoffman|Nimeke=The Essentials of Ibadi Islam|Vuosi=2012|Sivu=5 -|Julkaisija=The Syracuse University Press}}</ref> Nimensä ibadiitit olisivat saaneet johtajastaan Abdallah ibn Ibadista. Bennison kertoo, että joillekin muslimeille oli liikaa Alin sovinnollisuus Muawijaa vastaan, minkä takia he lähtivät omille teilleen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bennison, A. K.|Nimeke=The Great Caliphs. The Golden Age of Abbasid Empire|Vuosi=2011|Sivu=16|Julkaisija=Tauris}}</ref> Toisten historioitsijoiden mielestä kharijiittien ja ibadiittien syntykertomus islamilaisessa historiankirjoituksessa on fiktiota, joka johtuu siitä, että oikeat tiedot olivat jo painuneet unohduksiin 800-luvulle tullessa, jolloin näistä liikkeistä ensimmäisen kerran kirjoitettiin.
Hämeen-Anttilan mukaan kharijiittienKharijiittien keskus oli aluksi Irakin Basrassa, mistä liike levisi Pohjois-Afrikkaan. Vuonna 739 sinne syntyi kapinaliike, jota Damaskoksen kalifit eivätkä heidän jälkeensä abbasidit saaneet enää kukistettua..<ref>Bennison, 2011, 24</ref> Toinen ibadiittien valtakeskus syntyi Omaniin.
 
Länsimaisessa historiankirjoituksessa on torjuttu ajatus, että ibadiitit olisivat saaneet nimensä johtajastaan Abdallah ibn Ibadista.<ref>Hämeen-Anttila, 1999, 65</ref> Varhaisimmat ibadiitteina pidetyt kirjoittajat eivät mainitse hänen nimeään.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Johannes Thomas|Nimeke=Ibaditen - Kharidijiten - Mutaliziten. Kategorisierungsprobleme, Entstehungslegenden und synkretistisch-gnostische Strömungen im Westen des arabischen Reiches. Teoksessa : Markus Groß & K-H. Ohlig (toim.) Vom Koran zum Islam. Schriften zu frühen Islamgeschichte und zum Koran.|Vuosi=2009|Sivu=252|Julkaisija=Hans Schiler}}</ref> Volker Popp on todennut, että sana ''ibād'' on arabian sanan ''abd'' (palvelija, orja) monikkomuoto, joka oli arabian murteista tunnettu vain vain Mesopotamiassa. Mesopotamian al-Hirassa vaikutti arabialanen kristitty ryhmä, joka käytti itsestään tätä nimeä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, V.|Nimeke=The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Is-lam. (s. 17–124)|Vuosi=2010|Sivu=31|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> Nimitys viittasi Vanhaan Testamenttiin, jossa Abraham, Iisak ja Jaakob olivat "Jumalan palvelijoita". <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://raamattu.fi/raamattu/KR38/DEU.9/5.-Mooseksen-kirja-9|nimeke=5. Mooseksen kirja: 27|tekijä=|julkaisu=Raamattu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Al-Hira oli lakhmideiksi kutsuttujen kristittyjen (nestoriolaisten) arabien pääkaupunki.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, V.|Nimeke=The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Is-lam. (s. 17–124)|Vuosi=2010|Sivu=|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
=== Sanan ''ibād'' alkuperä ===
Islamilaisen historiankirjoituksen mukaan ibadiitit olisivat saaneet nimensä johtajastaan Abdallah ibn Ibadista, mutta Hämeen-Anttila ei pidä tietoa uskottavana.<ref>Hämeen-Anttila, 1999, 65</ref> On pantu merkille että varhaisimmat ibadiitteina pidetyt kirjoittavat eivät tunne Ibn Ibadia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Johannes Thomas|Nimeke=Ibaditen - Kharidijiten - Mutaliziten. Kategorisierungsprobleme, Entstehungslegenden und synkretistisch-gnostische Strömungen im Westen des arabischen Reiches. Teoksessa : Markus Groß & K-H. Ohlig (toim.) Vom Koran zum Islam. Schriften zu frühen Islamgeschichte und zum Koran.|Vuosi=2009|Sivu=252|Julkaisija=Hans Schiler}}</ref>
 
Volker Popp on todennut, että sana ''ibād'' on arabian sanan ''abd'' (palvelija, orja) monikkomuoto, joka oli arabian murteista tunnettu vain vain Mesopotamiassa. Mesopotamian al-Hirassa vaikutti arabialanen kristitty ryhmä, joka käytti itsestään tätä nimeä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, V.|Nimeke=The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Is-lam. (s. 17–124)|Vuosi=2010|Sivu=31|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> Nimitys viittasi Vanhaan Testamenttiin, jossa Abraham, Iisak ja Jaakob olivat "Jumalan palvelijoita". <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://raamattu.fi/raamattu/KR38/DEU.9/5.-Mooseksen-kirja-9|nimeke=5. Mooseksen kirja: 27|tekijä=|julkaisu=Raamattu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> ''Ibādit'' tulivat eri arabiheimoista, mutta heitä liitti yhteen kääntyminen kristinuskoon muuten pakanallisessa ympäristössä sekä sitä seurannut heimorajojen murtaminen. Popp pitää mahdollisena, että Muhammediin liitetty "Hiran" luola voisi olla tarinallinen muistuma tästä liikkeestä samoin kuin ajatus heimorajoista rikkovasta ''ummasta'' Medinassa. Luolakertomusta ei esiinny vielä Ibn Hishamin kirjoittamassa elämäkerrassa, mutta se vakiintuu myöhemmin. Ibadiitit ovat mahdollisesti kehittyneet tästä mesopotamialaisesta liikkeestä, sillä historia tuntee sekä kristillisiä että islamilaisia ibadiitteja.<ref>Thomas, 2009, 252</ref>
 
Ibadiitit ovat mahdollisesti kehittyneet tästä mesopotamialaisesta kristillisestä liikkeestä, sillä historia tuntee sekä kristillisiä että islamilaisia ibadiitteja.<ref>Thomas, 2009, 252</ref>
== Lähteet ==