Ero sivun ”Maatalouden historia” versioiden välillä

1 107 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
Lisäty taulukko maatalousmenetelmien tehokkuudesta viljan käsittelyssä
(Lisäty taulukko maatalousmenetelmien tehokkuudesta viljan käsittelyssä)
 
Kasvien ja karjan jalostus sai teoreettisen taustan [[Charles Darwin]]in ja [[Gregor Mendel]]in töistä. [[Keinosiemennys]] oli kehitetty Venajällä 1910-luvulla, ja se levisi Eurooppaan 1930-luvulla.<ref name="Heikkonen 246">Kivikirveestä tietotekniikkaan, Esko Heikkonen: Maatalouden koneellistuminen 1850-luvulta nykypäiviin, s. 246–250.</ref> [[Siemenneste]]en pakastaminen kehitettiin 1949.<ref name="Heikkonen 246" /> Jalostuksella saatiin maatalouden tuotanto kasvamaan.<ref name="Heikkonen 246" /> Ennen keinolannoitteita peltoja oli lannoitettu navetan tuotolla, Perun [[guano]]lla tai Chilen [[Kaliumnitraatti|salpietari]]lla.<ref name="Heikkonen 246" /> Nämä kuitenkin alkoivat ehtyä 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alussa onnistuttiin eristämään ilmakehästä [[Typpi|typpeä]], joka on lisännyt todella paljon elintarvikkeiden tuotantoa.<ref name="Heikkonen 246" /> Sen käyttö lannoitteena on kasvanut nopeasti, vuonna 1938 2,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 1970 jo 30 miljoonaa tonnia.<ref name="Heikkonen 246" /> 1960-luvulla alkanut [[vihreä vallankumous]] vei 1700-luvulta asti tapahtuneen maatalouden kehityksen tulokset käytäntöön [[kehitysmaa|kehitysmaissa]].<ref name="Heikkonen 246" /> Ilman elintarvikkeiden tuotannon kasvua ei ihmiskunnan koko olisi voinut kasvaa nykyiselle tasolle. [[Malthusin väestöteoria|Thomas Malthusin ennuste]]et elintarviketuotannon ja väestönkasvun ristiriidasta jäi toteutumatta. <ref name="Heikkonen 246" />
 
'''Vilja'''
 
Ajan myötä viljan käsittely koki uudistuksia. Sen käsittely tehostui ja koneellistui moneen kertaan. Maatalousalalla Viskuri oli ensimmäinen innovaatio ja siitä tuli erittäin yleinen kone maatiloilla. Seuraava kehitysaskel koettiin 1920-luvulla, kun Viskuria alkoivat vaiheittin korvata viljanlajittelijat ja toisen maailmansodan aikana puimakone alkoi tehdä riittävän puhdasta jälkeä ilman viskuutakin.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/turku/muutoksia.htm|nimeke=Historiallinen maatalous|julkaisu=www.helsinki.fi|viitattu=2019-10-11}}</ref>
 
Uusien menetelmien tehokkuus ilmenee seuraavalla vertailulla<ref name=":0" />
{| class="wikitable"
|+
! colspan="2" |Päivätyönä 1000 viljakilon korjuuseen, kuivaukseen ja puintiin käytetty aika (päivätyö á 10 h)
|-
|Sirpillä ja varstalla
|28
|-
|Varstalla ja viikatteella
|9
|-
|Elonleikkuukoneella ja puimakoneella
|5-9
|-
|Itsesitovalla leikkuukoneella ja puimakoneella
|1,3-1,6
|-
|Hinattavalla sähkkipuimurilla
|n. 0,25
|-
|Itsekulkevalla säiliöpuimurilla
|0,1
|}
 
==Katso myös==
30

muokkausta