Ero sivun ”Maankäytön suunnittelu Suomessa” versioiden välillä

p
Korjannut virheitä, lisännyt tarkentavia lähteitä.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
p (Korjannut virheitä, lisännyt tarkentavia lähteitä.)
# palvelujen saatavuutta
# liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä
 
Suunnitelun tulee olla vuorovaikutteista ja perustua riittävään vaikutusten arviointiin.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.199/132): 1. luku, 5§</ref>
 
==Suunnittelun ohjaustasot==
[[Tiedosto:Kaavahierarkia Suomessa.png|thumb|250px|oikea|'''Kaavamuotojen keskinäinen pätevyys'''. Kaavahierarkiassa ylimällä tasolla ovat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Maakuntakaava ohjaa kunnan yleiskaavoitusta, joka taas toimii asemakaavoituksen perustana.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 4§</ref>]]
===Valtakunnan taso===
 
Suomessa valtioneuvoston hyväksymät [[valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet]] ohjaavat koko maan kaavoitusta ottaen huomioon muun muassa kansainvälisten sopimusten ja [[Euroopan unioni|EU-]]direktiivien asettamat velvoitteet. [[SuomenElinkeino-, ympäristöhallintoliikenne- ja ympäristökeskus|AlueellisetElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] valvovatedistävät kaavoituksen ja muun muassaalueidenkäytön tavoitteidensuunnittelun noudattamistajärjestämistä kunnissa. Lisäksi ne valvovat, että kuntien kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät asiat.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 2. luku, 18§</ref> Valtakunnantasolla pyritään myös eri alueiden tasapuoliseen kehittämiseen ja suunnitellaan esimerkiksi tiestöä, rataverkkoa, satamia ja voimalinjoja.
 
===Maakunnan taso===
 
[[Maakunnan liitto|Maakuntien liitot]] suunnittelevat ja hyväksyvät '''[[maakuntakaava]]n''', jajossa valtakunnalliset alueidenkäyttöä ohjaavat kuntientavoitteet välistäsovitetaan yhteistyötäyhteen alueidenmaakunnallisten ja paikallisten käytöntavoitteiden suunnittelussakanssa.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 4. luku, 25 §</ref><ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 4. luku, 1931 §</ref> Maakuntakaavassa suunnitellaan yleispiirteisesti alueiden käyttöä maakunnassa,<ref name="mrl14">Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 4§</ref> mm. tielinjauksia ja muita liikenneyhteyksiä, vesihuoltoa, sekä maiseman- ja luonnonsuojelualuonnonarvojen vaalimista. Maakuntatason suunnitteluMaakuntakaava toimii lähtökohtanaohjeena kuntatasonkuntakaavoitukselle.<ref>Maankäyttö- kaavoitukselleja rakennuslaki (5.2.1999/132): 4.luku, 32 §</ref>
 
===Kuntataso===
[[File:Keskustelutilaisuus Helsingin yleiskaavasta.jpg|thumb|right|Keskustelutilaisuus Helsingin yleiskaavasta]]
Kunnat huolehtivat alueensa yksityiskohtaisemmasta maankäytön suunnittelusta. Kuntatason kaavamuodot ovat [[yleiskaava]], [[asemakaava]] ja [[ranta-asemakaava]]. [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset]] edistävät kunnan alueiden käytön suunnittelun järjestämistä ja valvovat vaikutuksiltaan valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita <ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (21.4.2017/230): 2. luku, 18§</ref>. Kaavat määrittävät kunnan alueiden eri käyttötarkoitukset, kuten asumisen, työn, liikenneväylät ja puistot.
 
* '''[[Yleiskaava]]lla''' määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö yleispiirteisesti.<ref name="mrl14" /> Isoissa kaupungeissa yleiskaavan laatiminen kestää useita vuosia. Se voidaan tehdä myös jatkuvasti päivittyvänä. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hastio, Pia; Korkala, Paula; Laitio, Matti; Manninen, Rikhard; Paajanen, Paula; Palomäki Johanna|Nimeke=Yleiskaavoituksen uusimpia tuulia Lahdessa, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä vuonna 2017|Vuosi=2018|Sivu=|Julkaisija=Ympäristöministeriön raportteja 2/2018, Ympäristöministeriö}}</ref> Yleiskaava voidaan tarpeen mukaan laatia joko koko kunnan kattavaksi yleiskaavaksi tai tiettyä osa-aluetta koskevaksi '''osayleiskaavaksi'''. Se voi myös olla useamman kunnan yhteinen.<ref name="mrl14" /> Yleiskaava ohjaa asemakaavaa. Yleiskaava voi olla sekä oikeusvaikutuksellinen että oikeusvaikutukseton.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 5. luku ja 6.luku</ref> Yleiskaavan hyväksyy [[kunnanvaltuusto]].<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 5. luku, 37 §</ref>
 
* '''[[Asemakaava]]lla''' puolestaan määritellään yksityiskohtaisesti kunkin alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista.<ref name="mrl14" /> SekäAsemakaavan yleis-voi että[[Kunnanvaltuusto|kunnanvaltuuston]] asemakaavansijasta hyväksyyhyväksyä myös [[kunnanvaltuustoKunnanhallitus Suomessa|kunnanhallitus]]. tai [[lautakunta]], jos kunnassa on niin päätetty<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 5. luku, 37§ ja 7. luku, 52 §</ref>. KaavaprosessiAsemakaavan voilaatiminen kestää yleensä viedäyli vuoden. verran,Reilu joskuskolmannes useitakinasemakaavoista vuosiavalmistuu kuitenkin alle vuodessa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Rinkinen, Kristiina; Kinnunen, Jani|Nimeke=Asemakaavoituksen muutokset Suomen kasvuseuduilla - Kaavojen määrän, keston ja kaavoilla tuotetun kerrosalan vertailu vuosina 2004–2005 ja 2014–2015|Vuosi=2017|Sivu=|Julkaisija=Ympäristöministeriö}}</ref>
 
* '''[[Ranta-asemakaava]]''' ohjaa pääasiassa loma-asutuksenrakentamisen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Kuntakeskusten ulkopuolisten ranta-alueiden asemakaavoitusta koskevat muusta asemakaavoituksesta poikkeavat säädökset ja käytännöt.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 10. luku</ref>
 
*'''[[Rakennusjärjestys]]''' ohjaa rakentamista pääasiassa silloin, kun alueelle ei ole laadittu asemakaavaa.<ref>Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132): 1. luku, 14§</ref>
16

muokkausta