Ero sivun ”Nobelin kirjallisuuspalkinto” versioiden välillä

[[Alfred Nobel]]in testamentin mukaan kirjallisuuspalkinnolla piti palkita teoksia, joissa on "ihanteellinen tendenssi". Tämän nojalla on useana vuonna palkittu suurelle yleisölle tuntemattomia kirjailijoita ja vastaavasti sivuutettu tunnettuja nimiä ja ennakkosuosikkeja. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] pääministerin [[Winston Churchill]]in palkitseminen hänen muistelmistaan vuonna 1953 herätti epäilyjä valinnan poliittisuudesta.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1971'', s. 286. Helsinki: Otava, 1970.</ref>

 

 

Vuoden 1958 kirjallisuuspalkinto myönnettiin neuvostoliittolaiselle [[Boris Pasternak]]ille. [[Neuvostoliiton kirjailijaliitto|Neuvostoliiton kirjailijaliiton]] lehti ''[[Literaturnaja gazeta]]'' katsoi Pasternakin palkitsemisen Neuvostoliitolle vihamieliseksi teoksi ja Pasternak erotettiin kirjailijaliitosta. Tämän jälkeen Pasternak ilmoitti kieltäytyvänsä palkinnosta.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1960'', s. 64. Helsinki: Otava, 1959.</ref> Vuoden 1970 palkinnon sai samoin neuvostoliittolainen, kotimaassaan jo tällöin julkaisukiellossa ollut [[Aleksandr Solženitsyn]], joka oli kuvannut teoksissaan [[Stalin]]in valtakauden ilmapiiriä ja sen aikaista terroria.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972'', s. 79. Helsinki: Otava, 1971.</ref> Solženitsyn karkotettiin Neuvostoliitosta hänen teoksensa ''[[Vankileirien saaristo]]'' ilmestyttyä Pariisissa syksyllä 1973 ja hän vastaanotti palkintonsa vasta vuonna 1974.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1976'', s. 26. Helsinki: Otava, 1975.</ref> Vuoden 1964 palkinto myönnettiin ranskalaiselle [[Jean-Paul Sartre]]lle, joka kieltäytyi siitä "henkilökohtaisista syistä". Palkinnosta kieltäytyi myös brittiläinen [[George Bernard Shaw]] vuonna 1925.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1966'', s. 66. Helsinki: Otava, 1965.</ref>