Ero sivun ”Taka-Baikalian aluepiiri” versioiden välillä

471 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
-l
p (-l)
|meriala =
|väkiluku_huom =
|väkiluku = 1 117 000
|väkiluvun_sija =
|väestönlaskennan vuosi = 2009
|tunnuksen_tyyppi3 =
|tunnus3 =
|tunnuksen_tyyppi4 =
|tunnus4 =
|tunnuksen_tyyppi5 =
|tunnus5 =
|tunnuksen_tyyppi6 =
|tunnus6 =
|postitunnus =
|rekisterikilpi =
 
== Historia ==
[[Taka-Baikalia]]n kanta-asukkaita ovat burjaatit ja evenkit. Venäläiset saapuivat seudulle 1640-luvulla. Vuonna 1653 [[kasakat]] rakensivat Irgenin ja Nertšinskin linnakkeet. Vuonna 1655 perustettiin Nertšinskin [[voivodikunta]]. Vähitellen rakennettu linnakejärjestelmä liitti alueen Venäjään. Venäläiset uudisasukkaat toivat mukanaan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen uskonnon]], maanviljelyn ja tuliaseet. Argunin ja Amurin rannoilla venäläiset kohtasivat kiinalaiset. Heidän välillään käydyt yhteenotot päättyivät vuonna 1689 solmittuun [[Nertšinskin sopimus|Nertšinskin sopimukseen]], jossa määriteltiin ensimmäisen kerran maiden välinen raja.<ref name="EZ" />
 
1700–1800-luvulla Taka-Baikalian kautta kulkivat Venäjän ja Kiinan väliset tärkeimmät kauppareitit. Huomattava merkitys oli [[soopeli]]n ja muiden turkiseläinten metsästyksellä. 1700-luvun alussa seudulle syntyi kaivosteollisuutta. Venäjän keisariperheen omistama Nertšinskin vuoriteollisuuspiirikunta tuotti kultaa ja hopeaa. Taka-Baikaliasta kehittyi Venäjän tärkein pakkotyö- ja karkotusalue, jonka vankiloihin lähetettiin vallankumouksellisesta toiminnasta tuomittuja [[dekabristit|dekabristeja]], [[narodnikit|narodnikkeja]], [[sosialistivallankumoukselliset|sosialistivallankumouksellisia]] ym.<ref name="EZ" />
 
==Väestö==
Aluepiirin väkiluku on 1&nbsp;117&nbsp;000 henkeä ja väestötiheys 2,6 henkeä neliökilometrillä (vuonna 2009).<ref name="Rosstat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/bgd/regl/b09_109/Main.htm | Nimeke = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2009 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat) | Viitattu = 14.1.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Asutus on keskittynyt [[Siperian rautatie]]n varrelle ja jokilaaksoihin. Pohjoisosa on hyvin harvaan asuttua.<ref name="EZ" />
 
Kaupunkiväestön osuus on 63,7&nbsp;% (vuonna 2009). Kaupunkeja on 10 ja kaupunkimaisia taajamia 41. Kaupungeista suurin on [[Tšita]] (307&nbsp;300 henkeä vuonna 2009). Muut kaupungit ovat huomattavasti pienempiä: [[Krasnokamensk]] (57&nbsp;000), [[Borzja]] (30&nbsp;500), [[Petrovsk-Zabaikalski]] (19&nbsp;500), [[Nertšinsk]] (14&nbsp;100), [[Šilka]] (14&nbsp;000), [[Balei]] (13&nbsp;000).<ref name="Rosstat" />
 
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan aluepiirin väestöstä 89,8&nbsp;% on [[venäläiset|venäläisiä]], 6,1&nbsp;% [[burjaatit|burjaatteja]], 1,0&nbsp;% [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]] ja 0,7&nbsp;% [[tataarit|tataareja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_03.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =xls | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Burjaatit asuvat etupäässä [[Agan Burjatia]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ez.chita.ru/encycl/concepts/?id=1909 | Nimeke = Entsiklopedija Zabaikalja: Burjaty | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.1.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref> [[Evenkit|Evenkejä]] on 1&nbsp;500 henkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =xls | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.7.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> He asuvat aluepiirin pohjoisosassa [[Kalarin piiri|Kalarin]], [[Tungirin–Oljokman piiri|Tungirin–Oljokman]] ja [[Tungokotšenin piiri|Tungokotšenin piireissä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ez.chita.ru/encycl/concepts/?id=6973 | Nimeke = Entsiklopedija Zabaikalja: Evenki | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.1.2010 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
== Hallinto ==
Taka-Baikalian aluepiiri on yksi [[Venäjän aluejako|Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista]]. Sen pääkaupunki on Tšita. Aluepiirin lainsäädäntöelin on lainsäädäntökokous. Toimeenpanovaltaa johtaa [[kuvernööri]] [[Ravil Geniatulin]].
 
Kunnallista itsehallintoa varten Taka-Baikalian aluepiiri on jaettu 31 piiriin ja neljään kaupunkipiirikuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oblduma.chita.ru/self_managment/ | Nimeke = Zakonodatelnoje sobranija Zabaikalskogo kraja: Mestnoje samoupravlenije | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.12.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
===Piirit===
Suluissa piirin hallinnollinen keskus.
 
{|
|
* [[Aginskojen piiri]] ([[Aginskoje]])
* [[Tšita]]
 
== Talous ==
Taka-Baikalian tärkeimmät teollisuudenalat ovat kaivos-, metsä- ja puunjalostusteollisuus sekä koneenrakennus ja rautametallurgia. Kaivosteollisuus tuottaa [[kulta]]a, [[molybdeeni]]ä, [[tina]]a, [[lyijy]]ä, [[sinkki]]ä ja [[kivihiili|kivihiiltä]]. Maatalous on keskittynyt nautakarjan ja porojen hoitoon. Lisäksi harjoitetaan turkiseläinten metsästystä.
 
 
[[Luokka:Taka-Baikalian aluepiiri|*]]
[[Luokka:Siperian federaatiopiiri]]
32 851

muokkausta