Ero sivun ”Benvenuto Cellini” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty pari kappaletta
Lisätty Aiheesta muualla sekä Omaelämäkertaan liittyviä viitteitä
Rivi 29:
Cellini syntyi Firenzessä, nykyisessä Italiassa. Hänen vanhempansa olivat muusikko ja soittimien valmistaja Giovanni Cellini ja Maria Lisabetta Granacci. Benvenutolla oli veli Gianfrancesco, jota kutsuttiin Cecchinoksi sekä sisar Liperata. Isä olisi halunnut Benvenutosta muusikon. Kuitenkin hän vastahakoisesti salli viisitoistavuotiaan pojan mennä kultasepänoppiin Antonio di Sandron luokse. Tätä kutsuttiin Marconeksi. Kuusitoistavuotiaana Benvenuto karkotettiin kuudeksi kuukaudeksi [[Siena|Sienaan]], jossa hän työskenteli Fracastoro-nimiselle kultasepälle kanssa. Sienasta hän muutti [[Bologna|Bolognaan]]. Siellä hänestä tuli yhä taitavampi [[Kornetti|kornetin]]- ja [[Huilu|huilunsoittaja]] sekä kultaseppä. Roomaan hän muutti 19-vuotiaana.
 
== Rooma''' ''' ==
Cellinin ensimmäiset teokset Roomassa olivat hopeinen lipas, hopeiset kynttilänjalat ja maljakko. Gonfaloniere Gabbriello Cesarinolle tehty ”Leda ja joutsen" -teos tuotti kultamitalin. Teos on Firenzen Nazionale del Bargello -museossa. Hän oli myös kornetin soittajana paavin muusikoiden joukossa.
 
Bourbonin herttuan [[Charles III (Bourbon)|Charles III]] hyökättyä Roomaan Cellini halusi sotilaan ominaisuudessa palvella paavia. Omaelämäkerrassa kerrotun mukaan hän itse ampui ja haavoitti [[Orania|Oranian]] prinssiä.<ref name="BC">[http://www.lonnrot.net/kirjat/2086.zip| Benvenuto Cellini, Omaelämäkerta]</ref>  Pian hän palasi kotikaupunkiinsa Firenzeen. Siellä hän omistautui mitalien tekoon, joista tunnetuimpia ovat "Hercules ja Nemean-leijona", ja valmisti kullasta teoksen "Atlas kantaa maapalloa", joka tuli lopulta Ranskan Frans I:n omistukseen.
 
Palattuaan Roomaan Cellini valmisti koruja ja mitaleita sekä toimi paavin rahapajassa [[Rahapaino|rahapainimien]] tekijänä. Vuonna 1529 hänen veljensä Cecchino tappoi roomalaisen vartion päällikön. Cecchinoa haavoitettiin ampumalla polveen. Jalka olisi pitänyt amputoida. Niin ei tehty ja Cecchino kuoli haavoittumisen takia. Pian sen jälkeen Benvenuto tappoi veljensä surmaajan [[Verikosto|verikostona]]. Tapahtuma ei ollut oikeudenmukainen, koska Cellini myöntää, että hänen veljensä tappaja oli toiminut puolustuksekseen. Cellini pakeni [[Napoli|Napoliin]]. Useiden [[Kardinaali|kardinaalien]] vaikutuksen kautta hän sai armon. Uusi paavi, [[Paavali III]], halusi hänet tekemään rahansa ja antoi hänelle synninpäästön. <br />
Rivi 58:
Hänen teoksistaan, joista monet ovat tuhoutuneet, olivat kolossaalinen Marsin patsas Fontainebleaun suihkulähteellä ja oviaukon pronssityöt, kolikot paavin ja Firenzen valtioille, miehenkokoinen hopeinen Jupiter ja Bindo Altovitin pronssinen rintakuva. Teokset ovat tyylikkään runsaskoristeisia.
 
[[Perseus|Perseuksen]] pronssipatsaan ja aikaisemmin mainittujen mitalien lisäksi nykyisin olemassa olevat taideteokset ovat mitali Clemens VII:stä. Mitalin tehtävä on muistuttaa kristittyjen ruhtinasten välisestä rauhasta 1530. Mitalissa on paavin rintakuva kääntöpuolella ja kuva rauhan syntymisestä -  asekasa on Januksen temppelin edessä; taiteilijan allekirjoittama Francis-mitali; kardinaali Pietro Bembon mitali; ''Salierana'' tunnettu suolansirotin, tehty Ranskan Francis I:lle Wienissä. Tämän monimutkaisen, 26 cm korkean veistoksen arvo on arvioitu olevan 58 000 000 schillinkiä. Sen päähahmot ovat toisiaan vastapäätä istuvat alastomat merenjumala ja nainen. He istuvat jalat toisiaan kosketellen ja he edustavat symbolisesti [[Maa|maapalloa]]. ''Saliera'' varastettiin [[Wienin taidehistoriallinen museo|Kunsthistorisches Museumista]] toukokuussa 2003. Varas kiipesi rakennustelineille ja ikkunat rikkomalla tuli museoon. Hälytykset laukesivat, mutta niitä ei otettu huomioon. Varkaus paljastui vasta kello 8:20. Patsas kuitenkin löytyi. Itävallan poliisi sai haltuunsa ''Salieran'' tammikuussa 2006 ja se palautettiin myöhemmin Kunsthistorisches-museoon. Se on nyt osa Kunstkammerin näyttelyä. Yksi Cellinin tärkeimmistä teoksista uransa loppupuolella oli marmorista veistetty alaston [[krusifiksi]]. Vaikka tämä ristiinnaulittua esittävä teos oli tarkoitus laittaa hautamuistomerkiksi, se myytiin Medici-perheelle. Tämä antoi sen Espanjalle. Nykyään krusifiksi on [[Madrid|Madridin]] lähellä sijaitsevassa [[El Escorial|El Escorial-luostarissa]]. Siellä se on ollut esillä muutetussa muodossa - luostari lisäsi lannevaatteen ja orjantappurakruunun. Cellini työskenteli Roomassa paavien Clemens VII:n ja myöhemmin Paavali III:n rahapajassa. Tällöin luotiin useiden kolikoiden ja mitalien painimet. Hän oli myös Firenzen ensimmäisen herttuan [[Alessandro de’ Medici|Alessandro de' Medicin]] palveluksessa. Tälle hän valmisti vuonna 1535 neljänkymmenen soldin rahan, jonka toisella puolella oli herttuan rintakuva ja toisella puolella pyhät Cosima ja Damian. Jotkut asiantuntijat katsovat Cellinin tehneen plaketit "Jupiter tuhoaa jättiläisiä" ja "Taistelu Perseuksen ja Phineuksen välillä".<gallery mode="packed" heights="150px">
File:Benvenuto cellini, leda e il cigno.JPG| Leda ja joutsen
File:Saliera.png| Cellini'n Saliera, valmistettu Pariisissa, 1540–1543
Rivi 65:
 
== Menetetyt työt ==
Tärkeitä Cellinin menetettyjä töitä ovat Clemens VII:lle tarkoitettu keskeneräinen [[Kalkki (astia)|kalkki]]; kultakantinen rukouskirja lahjana Paavali III:lle ja Kaarle V:lle - molempia kuvataan laajasti Cellinin omaelämäkerrassa; suuret hopeiset Jupiterin, Vulcanin ja Marsin patsaat, jotka on tehty Francis I:lle Cellinin Pariisin oleskelunsa aikana; rintakuva [[Julius Caesar|Julius Caesarista]] ja hopeakuppi Ferraran kardinaalille. Cellini valmisti Clemens VII:lle upean kultaisen "napin" tai avainnipun pidikkeen. Kuka tekee paremman -kilpailun grafiikkaa on kuvattu hänen omaelämäkerrassansa.<ref name="BC" />
 
== Huomioita ==
Cellinin värikäs ja viihteellinen omaelämäkertansa kertoo elävästi [[Renessanssi|renessanssiajan]] elämästä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/101559/Benvenuto-Cellini|Nimeke=Benvenuto Cellini|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=Encyclopedia Britannica|Viitattu=25.7.2014|kieli={{en}}}}</ref><ref name="BC" /> Cellini opiskeli vanhempiensa vastustuksesta huolimatta kultasepäksi. Cellini työskenteli [[Mantova|Mantovan]] herttuan hovissa, Roomassa ja Napolissa. Hän sai tilauksia keisareilta, kuninkailta, paaveilta ja ruhtinailta ja oli tunnettu koko Italiassa. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Ranskan kuninkaalle suunniteltu suola-astia ja suuri manieristinen Perseusta esittävä pronssipatsas.
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Cellini, Benvenuto | Nimeke=Omaelämäkerta | Selite=Suomentanut Maija Halonen. Kansi- ja selkänimeke: ''Omaelämäkerta'' | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 (1. painos 1933) | Isbn=951-0-21046-3}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
* Vapaasti ladattava Benvenuto Cellinin ''Omaelämäkerta'' e-kirjana [http://www.lonnrot.net/kirjat/2086.zip| Projekti Lönnrotilta].
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Käännös|:en:Benvenuto Cellini}}
<br />
Cellini, Benvenuto: Omaelämäkerta.
{{commons|Benvenuto Cellini|Benvenuto Cellini}}