Ero sivun ”Tsushiman meritaistelu” versioiden välillä

'''Tsushiman meritaistelu''' oli [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]] ratkaiseva taistelu. Se käytiin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Japani]]n laivastojen välillä 27.–28. toukokuuta [[1905]], kun Venäjän [[Itämeren laivasto]]n alukset olivat kierrettyään Afrikan [[Hyväntoivonniemi|Hyväntoivonniemen]] ja Intian valtameren kautta saapuneet [[Korean niemimaa|Korean]] ja Japanin väliseen [[Tsushimansalmi|Tsushimansalmeen]]. Itämeren laivaston alukset lähetettiin [[Lüshunkou|Port ArthurinArthur]]in laivastotukikohtaan saarroksiin jääneiden [[Venäjän Tyynenmeren-laivasto|Tyynenmeren laivaston]] alusten tueksi. Port Arthur ehti kukistua ennen kuin Itämeren laivasto pääsi perille. Itse taistelu käytiin [[Tsushimansalmi|Tsushimansalmessa]] jonkin matkan päässä [[Tsushima]]n saaresta.

[[Venäjän keisarillinen laivasto|Venäjän laivasto]] menetti taistelussa uponneina seitsemän ja antautuneina neljä suurta alusta ja [[keisarillisen Japanin laivasto|Japanin laivasto]] vain kolme [[torpedovene]]ttä, 116 kaatunutta ja 538 haavoittunutta.

[[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Japani]]nJapanin välinen kilpailu [[Mantšuria]]sta ja [[Korea]]sta johti maiden välien kiristymiseen. Maat katkaisivat diplomaattisuhteensa 6. helmikuuta 1904 ja Japani hyökkäsi Venäjää vastaan ilman sodanjulistusta 8. helmikuuta. Kaksi Venäläisen Tyynenmeren eskadeerin taistelulaivaa torpedoitiin [[Port ArthurArthurin taistelu|torpedoitiin Port Arthurissa]]issa ja [[Keltaisenmeren taistelu]]ssa 10. elokuuta Venäläisten ulosmurtautumisyritys Port Arthurista torjuttiin. [[Port Arthurin piiritys|Port Arthur jäi lopulta piiritetyksi]] ja se antautui lopulta tammikuussa 1905. Piirityksen ollessa vielä meneillään Venäläiset päättivät yrittää vapauttaa satamansa tuomalla Japania vastaan vahvistuksia [[Itämeri|Itämereltä]]. He muodostivat toisen [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] eskadeerin, jonka komentajaksi asetettiin amiraali [[Zinovi Rožestvenski]].<ref name="mst" /> Tarkoituksena oli katkaista mantereella olleiden japanilaisjoukkojen yhteydet Japanin kotisaariin, jolloin ne voitaisiin tuhota. Voittoa mantereella seuraisi maihinnousu Japaniin.<ref name="vssv">{{Kirjaviite | Tekijä = Pertti Luntinen | Nimeke = Sota Venäjällä, Venäjä sodassa | Vuosi = 2015 | Luku = | Sivu = 358-363 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-222-666-2}}</ref> Osasto lähti kohti Tyyntämerta 15. lokakuuta.<ref name="mst">{{Kirjaviite | Tekijä = Jeremy Black | Nimeke = Maailman suurimmat taistelut | Vuosi = 2005 | Luku = | Sivu = 225-228 | Selite = Englanninkielinen alkuteos The Seventy Great Battles of All Time | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Suomentaja = Jukka Nyman | Tunniste = | Isbn = 951-1-20693-1 }}</ref> Libausta eli nykyisestä [[Liepāja]]sta lähteneen osaston kärjessä oli Rožestvenskin komentamat neljä uutta taistelulaivaa, joita seurasi [[Dmitri Völkersahm]]in komentamat kolme vanhempaa taistelulaivaa. Jäljessä olivat [[Oskar Enqvist]]in komentamat risteilijät.<ref name="vssv" />

Venäläisten operaatio törmäsi nopeasti vaikeuksiin. Taistelulaiva ''[[Knjaz Suvorov]]'' ajoi karille, ''[[Orel (1902)|Orelille]]'' sattui konerikko ja ''[[Osljabja (1898)|Osljabja]]'' hävitti ankkurinsa.<ref name="vssv" /> [[Doggermatalikon tapaus|Doggermatalikon tapauksessa]] venäläisetVenäjän tykkimiehetalukset tulittivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläisiä]] kalastustroolareita erehdyttyään luulemaan niitä japanilaisiksi torpedoveneiksi. Yksi troolareista upposi ja Britannia harkitsi sodanjulistuksen antamista Venäjälle. Sota vältettiin kuitenkin [[Ranska]]n diplomaattisten ponnistusten takia. Venäläisten saavuttua [[Espanja]]n rannikolle he jakautuivat kahteen osastoon. Pienemmät laivat lähetettiin kulkemaan [[Suezin kanava]]n kautta, kun taas suuremmat taistelulaivat kiersivät [[Hyväntoivonniemi|Hyväntoivonniemen]] ympäri. Kaksi osastoa kohtasivat toisensa jälleen [[Madagaskar]]illa, jossa venäläiset kuulivat Port Arthurin antautuneen. Venäläisten oli ollut tarkoitus liittyä Port Arthurissa olleiden laivojen kanssa, mutta kun ne oli nyt upotettu, laivasto-osastoon liitettiin niiden sijaan kolmas Tyynenmeren eskadeeri. Se koostui kontra-amiraali [[Nikolai Nebogatov]]in komentamista laivoista, joita ei oltu alun perin liitetty venäläisosastoon, koska niitä pidettiin liian hitaina tai tulivoimaltaan heikkoina. Kolmas eskadeeri liittyi muihin laivoihin huhtikuussa 1905 [[Ranskan Indokiina]]ssa ja nyt yhdistynyt laivasto-osasto purjehti kohti [[Vladivostok]]ia. Venäläisten vahvuus oli nyt yhteensä 11 taistelulaivaa, 3 panssariristeilijää, 5 panssarikansiristeilijää, sekä 19 hävittäjää tai muuta pienempää alusta.<ref name="mst" /> Koska venäläisillä ei ollut mukanaan tarpeeksi hiiltä, heidän täytyi kulkea [[Tsugarunsalmi|Tsugarunsalmen]] sijaan [[Tsushimansalmi|Tsushimansalmen]] läpi.<ref name="vssv" />

Tsushiman taistelu alkoi 27. toukokuuta 1905 kello 13.40 japanilaisten purjehtiessa venäläisen laivaston reitin poikki itä-länsiitä–länsi-suunnassa noin 40 kilometriä [[Tsushima]]n saaresta itään. Japanilaisten tehdessä manööverinsä uudelleen tällä kertaa länsi-itälänsi–itä-suunnassa Rožestvenski yritti ohittaa japanilaiset kulkien kohti koillista. Japanilaiset lähtivät takaa-ajoon ja venäläiset kirjasivat taistelun ensimmäiset osumat 7&nbsp;000:n metrin etäisyydelle japanilaisten lippulaiva ''Mikasaan'' kello 14.08. Japanilaiset avasivat tulen vasta 6&nbsp;400 metrin etäisyydeltä. Venäläiset kärsivät ensimmäisen tappionsa ''Osliavian'' upotessa kello 15.10. Japanilaiset ohittivat venäläiset alukset ja Rožestvenski kääntyi kohti pohjoista yrittäen purjehtia japanilaisten vanaveden poikki. Japanilaiset kääntyivät länteen venäläiset pysäyttääkseen, jolloin Rožestvenski kääntyi etelään. Venäläisten kolonna hajosi ja he menettivät vain 30 minuutin aikana kolme taistelulaivaa. ''[[Imperator Aleksandr III (1901)|Imperator Aleksandr III]]'' upposi kello 19.03, ''[[Borodino (1901)|Borodino]]'' ja venäläisten lippulaiva ''Knjaz Suvorov'' kello 19.20. Rožestvenski pelastettiin lippulaivaltaan venäläisen hävittäjän kyytiin, jolla hän jäi myöhemmin vangiksi. Suurin osa venäläisten jäljelle jääneistä laivoista upotettiin tai kaapattiin yöllä 27. ja 28. toukokuuta. Nebogatov luovutti aamulla 28. toukokuuta viimeisen Borodino-aluksen, taistelulaiva ''Orelin'', ja kolme pienempää alusta japanilaisille noin 240 kilometrin päässä Tsushimasta pohjoiseen.<ref name="mst" />

Venäläiset olivat menettäneet Tsushiman taistelussa koko taisteluun osallistuneen laivasto-osastonsa muutamaa alusta lukuun ottamatta. Panssaroitu pursi ''Almaz'' ja kaksi hävittäjää olivat paenneet Vladivostokiin. Kolme suojattua risteilijää pakeni [[Manila]]an, jossa ne jäivät [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] internoimaksi. Kaikki muut alukset upotettiin tai luovutettiin viholliselle. Japanilaisten upottamiin venäläisaluksiin lukeutui kuusi taistelulaivaa, yksi panssariristeilijä ja yksi panssarikansiristeilijä. Venäläiset upottivat lisäksi itse yhden taistelulaivan, kaksi panssariristeilijää ja yhden panssarikansiristeilijän. 16 muuta pienempää alusta oli uponnut tai päätynyt japanilaisten kaappaamaksi. Venäläisiä kaatuneita oli 4&nbsp;830. Haavoittuneiden määrää ei tiedetä. Japanilaiset ottivat lisäksi 5&nbsp;917 vankia.<ref name="mst" /> Sotaoikeus vapautti myöhemmin tajuttomana vangiksi jääneen Rožestvenskin. Nebogatov tuomittiin teloitettavaksi, mutta keisari [[Nikolai II]] armahti hänet.<ref name="vssv" />

Tsushiman taistelu pakotti Venäjän rauhanneuvotteluihin Japanin kanssa. Yhdysvallat välitti neuvottelut, joiden pohjalta tehtiinsolmittiin vuonna 1905 [[Portsmouthin sopimusrauha]]nsopimus. Venäjä menetti Japanille [[Sahalin]]in saaren ja vuokraamansa [[Liaodongin niemimaanniemimaa]]n Port Arthurin laivastotukikohdan kera. Venäjä menetti myös vaikutusvaltansa Mantšuriassa ja Japani sai toimia vapaasti Koreassa, joka liitettiin Japaniin vuonna 1910. Tsushiman taistelua on pidetty esimerkkinä yhden suuren taistelun strategian onnistumisesta. Ajatuksen oli esittänyt [[Alfred Thayer Mahan]] vuonna 1890 ilmestyneessä teoksessaan ''[[The Influence of Sea Power upon History]]''.<ref name="mst" />